Vieraskasveille kyytiä ja talkoolaisille terveyttä

Allergia-, iho- ja astmaliiton ja WWF Suomen yhteinen Terve askel luontoon huipentui marraskuussa, kun hankkeen loppuseminaarissa uppouduttiin ihmisen luontosuhteeseen.

Kolme vuotta sitten Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi rahoituksen ”Allergisten ja muiden herkkien suomalaisten luontoaktiivisuuden lisäämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja lähiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen ihmisten terveyden tueksi rohkaisemalla ihmisiä omatoimiseen ja osallistavaan tekemiseen luonnon hyväksi”.

Ovi terveys- ja luontojärjestöjen uudenlaiseen yhteistyöhön aukeni hankkeella, jossa talkoiltiin luonnossa muutamia tunteja tai useampiakin leiripäiviä. Samalla oli hyvä valistaa osallistujia luonnon terveysvaikutuksista.

- Kosketus monimuotoiseen luontoon rikastuttaa kehon mikrobistoa, vahvistaa elimistön puolustuskykyä ja suojaa monilta sairauksilta, kuten allergialta ja astmalta, hankkeen koordinaattori Tiina Parkkima evästi kuulijoita infotilaisuuksissa.

Hyödyt eivät rajoittuneet talkoolaisiin. Tapahtumissa hävitettiin luontoon levinneitä vieraslajeja, erityisesti jättipalsamia ja merenrantoja valtaavaa kurtturuusua.

- Haitalliset vieraskasvit ovat vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle, mutta Suomessa tilanteeseen voidaan vielä puuttua. On ollut ilahduttavaa huomata, että talkoisiin riittää tulijoita. Ihmisillä on vahva halu auttaa luontoa konkreettisella tavalla, myhäili WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder loppuseminaarissa.


Toiminnanjohtaja Paula Hellemaa ja pääsihteeri Liisa Rohweder kehuivat hyvin sujunutta yhteistyötä ja toivoivat sen myös jatkuvan hankkeen jälkeen.

Osallistujia yli odotusten

Hanke järjesti vuosina 2017–2019 yli 150 tapahtumaa, joihin osallistui yli 2 200 ihmistä. Ennalta asetetut tavoitteet saavutettiin jo puolimatkassa ja lopulta ylitettiin reippaasti.

Jatkuvuudellekin luotiin pohjaa. Facebookiin perustetussa Vieraslajien torjuntajoukot -ryhmässä oli vuodenvaihteessa jo liki tuhatta jäsentä. Vapaaehtoisten luontotalkoilijoiden yhteisössä voi edelleen ilmoittaa omia tapahtumia tai kysyä muilta vinkkejä. Ryhmä myös auttaa verkostoitumaan omalla alueella toimivien muiden talkoilijoiden kanssa.

Vapaaehtoisia talkoovetäjiä kouluttamalla toimintaa myös onnistuttiin levittämään uusille paikkakunnille suunniteltua nopeammin. Koulutuksia järjestettiin seitsemällä eri alueella ympäri Suomen.

- Palautteen perusteella vapaaehtoiset kokivat talkootoimintaa koordinoivan hankkeen erittäin tervetulleeksi ja hyödylliseksi avaukseksi. Matalan kynnyksen toiminnassa ihmiset kokevat tekevänsä jotakin hyödyllistä samalla kun he itse voimaantuvat aktiivisina toimijoina, totesi toiminnanjohtaja Paula Hellemaa loppuseminaarin alla.

Konkreettisimpia tuotoksia olivat helppolukuiset oppaat, ensin ilmestynyt Talkoilla terveyttä ja sen perään laadittu Nuorten talkoo-opas, joita painettiin 23 000 kappaletta. Muidenkin toimijoiden hankkeissaan hyödyntämät oppaat keräsivät kiitosta laajalti.



Terve askel luontoon -hanke on päättynyt, mutta sen aikana syntyneet Vieraslajien torjuntajoukot elävät! Liity ryhmään Facebookissa ja pistä omat talkoot pystyyn!

Mitä luonto merkitsee hyvinvoinnille ja terveydelle?

Marraskuun puolivälissä Allergiatalolla järjestetyssä loppuseminaarissa kerrottiin luontohankkeen tuloksista ja kokemuksista, mutta syvällisempänä tavoitteena oli laajentaa ja lisätä tietämystä luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin yhteydestä. Siinä luontotoimittaja Minna Pyykön juontama seminaari onnistui loistavasti. Kolmeen tuntiin mahtui niin mielenkiintoinen kattaus ihmistä ja luontoa, että osallistujilta sateli kiitoksia puolelta ja toiselta! Taltiointi seminaarin nettilähetyksestä on katsottavissa hankeen verkkosivuilta www.luontoaskel.fi.

Kun Paula Hellemaa ja Liisa Rohweder olivat alustaneet luonnonsuojelun ja kansanterveystyön yhteistyöstä, suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki WWF:stä pääsi esittelemään hankkeen lukuja. Hän arvioi yhteistyön hyödyttäneen tasapuolisesti kaikkia osapuolia. Mediaosumia kertyi satoja ja järjestöjen yhteistyöverkostot vahvistuivat. Niinimäki arveli varsinkin talkoovetäjien koulutuksien jatkuvan jossakin muodossa, sillä tavoitteena on kehittää aktiivisen kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksia.

Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattori Armi Koskela jatkoi samoilla linjoilla.

- Hanke tipahti taivaan lahjana kaupungin talkootoiminnalle. Osallistujamäärät nousivat ja medianäkyvyys kasvoi. Jatkossa tulisi pyrkiä lisäämään kuntien välistä yhteistyötä, ja siinäkin järjestöillä voisi olla keskeinen rooli, Koskela arvioi.


Ympäristöfilosofi Elisa Aholan puheenvuoro valaisi ympäristöongelmien taustoja. Syvällisempää luontosuhdetta tarvittaisiin!

Ihmisen ongelmallinen luontosuhde

Paneelikeskustelussa allergologian emeritusprofessori Tari Haahtela, Puutarhaliiton

toimitusjohtaja Timo Taulavuori ja Allergia- ja ympäristöinstituutin tutkimusjohtaja Kimmo Saarinen pohtivat, miten luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ihmisen terveyden vaaliminen voidaan ottaa huomioon käytännön tasolla.

Kolmen vartin aikana keskustelu polveili terveysdemokratiasta puutarhaterapiaan, biogeenisistä kemikaaleista hallittuun hoitamattomuuteen ja rötypuutarhasta muihin käytännön vinkkeihin oman luontosuhteen vahvistamiseksi: Valitse vihreä reitti! Pidä palaveri luonnossa! Istu maahan! Kasvata perhostoukka! Ja tietysti: Tee äitiyspakkauksen kannesta kasvatusalusta! Panelistien viljelemät vinkit annettiin vapaasti kaikkien hyödynnettäviksi.

Ympäristöfilosofi Elisa Aaltola Turun yliopistosta toi kuulijat antiikin ajattelijoista nykyaikaan valottaessaan ihmisen luontosuhteen taustoja. Hän arvioi dualistisen luontokuvan kummittelevan nykyisten ympäristöongelmienkin taustalla.

- Kun ihminen on irrotettu muusta luonnosta ikään kuin sen yläpuolelle, luonto helposti välineellistyy. Se ei kuitenkaan lopulta ole meitä varten. Luontoon ei voi mennä vaatimaan tai hakemaan, sinne pitää mennä puhtain mielin vain olemaan, Aaltola summaili filosofien aatoksia.

Viimeinen osuus oli mielen, kehon ja ympäristön liitosta, kun evoluutiopsykologian dosentti Tuomas Rantala Turun yliopistosta upposi rohkeasti masennukseen. Eläintieteilijän uusi näkökulma haastoi perinteisen diagnostiikan.

- Länsimainen elämäntapa ja elimistössä kytevä matala-asteinen tulehdus altistavat masennukselle – aivan kuten allergiallekin! Masennuksenkin hoidossa pitäisi keskittyä juurisyihin eikä oireisiin, Rantala kiirehti lopettelemaan omaa osuuttaan.

WWF Suomen ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton yhteinen luontoaskel näytti suuntaa tuleville vuosille. Terveitä askelia on luvassa paljon lisää: Mene luontoon ja elä!


Japanintatar kuuluu vaikeasti torjuttaviin haitallisiin vieraslajeihin. Salla Huuskonen torjuntatyössä.

 

Terve askel luontoon -talkootapahtumissa kitkettiin erityisesti jättipalsamia.

 

Joensuun Noljakassa palsamit ovat paketissa ja kaupungin edustaja Jaakko Vasarainen pääsee loppupuheisiin.
 

Mitä sanoivat hankkeeseen osallistuneet?

Terve askel luontoon -tapahtumiin osallistuneilta kerätyssä palautteessa nousivat esiin niin yhteisöllisyys kuin luontotalkoilun terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset yksilön hyvinvoinnille. Ihmiset kokivat merkitykselliseksi tehdä jotakin hyödyllistä oman lähiympäristönsä hyväksi. Luontotalkoilu nähtiin voimaannuttavana ja kaikille sopivana yhteisöllisenä luontoliikuntana. Kaikille avoin matalan kynnyksen talkootoiminta koettiin myös erittäin tärkeänä yhteisöä ja eri ihmisryhmiä yhdistävänä toimintana.

Useimpien mielestä luontotalkoista tuli hyvä olo ja ne olivat hyvää hyötyliikuntaa. Eräs totesi: "Hyvä mieli kun näkee kättensä työn jäljen ja se, että saa olla ulkona raittiissa ilmassa samanhenkisten ihmisten seurassa. Samalla toivon aina oppivani jotain uutta." Toinen kertoi: "Mukavaa yhdessäoloa ja ennen kaikkea vaikuttavuutta luonnon monimuotoisuuden kannalta. Siitä saa merkitystä". Varsinkin seuraava palaute jäi hankkeesta vastaavien mieleen: "Toivon, että keksittäisiin keinoja saada talkoohenki uuteen, vahvaan nousuun maassamme, koska sille olisi todella paljon tarvetta. Lähes kaikki tietänevät, että luonto voi monin tavoin yhä huonommin ihmisen toiminnan takia, mutta uskoisin, että monet ovat neuvottomia eivätkä tule ajatelleeksi omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Olemme tuudittautuneet elämään niin yksilökeskeisesti, että pitäisi markkinoida ajatusta yhteistyön voimasta!"

 

Share

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Tari Haahtela ja allergian lyhyt historia

’Eläköön metsien mikrobit’ kokosi viime syksynä järjestöväen Helsinkiin muistelemaan yhtä merkittävää aikakautta Allergia- ja astmaliiton toiminnassa. Vuonna 1983 sai alkunsa internet, Helsingissä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat ja ympäristöministeriö aloitti toimintansa Suomessa. Neuvostoliitto myönsi presidentti Mauno Koivistolle Leninin kunniamerkin ja Michael Jackson esitteli moonwalk-tanssin. Myös Allergialiitto otti uusia askelia, kun Allergia-lehden päätoimittajan Klaus A. J. Järvisen saappaisiin astui dosentti Tari Haahtela.

Absurdi allergia, outo ja erikoinen

Kun ihminen oirehtii kasvin siitepölystä tai on kuolla maitotilkkaan, luonnonlukutaidossamme on jotakin perinpohjin pielessä.

Siitepölyseuranta käynnistyi Kaakkois-Suomessa

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti on aloittanut kevään siitepölyseurannan.