Täyttä elämää allergioista huolimatta

Ennen kevät oli Valkosen moniallergisessa perheessä hankalaa aikaa. Siitepölyallergia aiheutti 12-vuotiaalle tyttärelle, Jonnalle, voimakkaita reaktioita: iho oli vereslihalla, nenä ja silmät vuosivat lääkkeistä huolimatta. Siedätyshoidon ansiosta oireet vähenivät ja arki on keväisin hieman helpompaa.

Teksti: Tiiu Kaitalo

Pohjoissavolaisen uusioperheen ulko-ovi käy tiuhaan. Perheen lapset palaavat koulusta kotiin. Jenni Valkosen ja Mikko Siitarin perheeseen kuuluu neljä lasta. Jennillä ja hänen lapsillaan Jonnalla ja Juusolla (14 v.) on kymmeniä allergioita. Mikon pojat Panu, (7 v.) ja Topi, (10 v.) kärsivät vain laktoosi-intoleranssista.

- Elämme normaalia arkea allergioiden kanssa. Koko perhe ja lähipiirimme tietävät mitä tehdään, jos vakava allerginen reaktio tulee, Mikko kertoo.

Jonnalla on yli 90 eri allergiaa, Juuson allergiat ovat vähentyneet kouluiästä alkaen. Kaikkia Jonnan allergioita ei ole tarkkaan pystytty selvittämään, siksi mitään uutta lääke- tai ruoka-ainetta ei voi kokeilla suin päin. Riskinä on aina vakava anafylaktinen reaktio.
 

Siedätys paransi arkea

Ruoka- ja lääkeaineallergioita perhe pystyy hallitsemaan, mutta siitepölyn aiheuttamien vaikeiden oireiden takia Jonnalla aloitettiin siedätyshoidot viisi vuotta sitten.

- Ennen alkukevät oli hirveää aikaa. Jonnan reagoi lääkkeistä huolimatta timotein ja koivun siitepölylle rajusti. Iho oli vereslihalla, silmät ja nenä vuosivat. Arki oli tuskallista, Jenni muistelee.

Elimistöä aletaan siedättämään hyvissä ajoin ennen siitepölykauden alkua, mieluiten jo syksyllä ja viimeistään tammikuussa. Jonnalla siedätyshoito alkoi tammikuussa, kun tytön astma oli tasapainossa.

Aluksi Jonnalle pistettiin kerran viikossa pieni määrä koivun uutetta käteen, 10 viikon jälkeen annosta nostettiin ja pistosta alettiin antamaan puolentoista kuukauden välein. Allergia aiheutti pistospaikkaan patin, jota seurattiin siedätyksen ajan. Jos patti suureni liikaa, lääkemäärää vähennettiin.

- Siedätyshoito kesti kolme vuotta ja se vaati pitkäjänteisyyttä, mutta se kannatti! Nykyään arki on siitepölykautena paljon parempaa, Jenni kertoo.

Koivunsiedätyksen jälkeen Jonna siedätettiin timoteille. Nykyään hoito voidaan tehdä myös tablettihoitona. Ensimmäistä lääkityskertaa lukuun ottamatta tabletin voi ottaa kotona. Tabletti on otettava joka päivä kolmen vuoden ajan. Siedätyshoito on hallittua allergeeneille altistamista, jonka johdosta oireet helpottavat.

Tieto tuo turvaa

Jonna istuu ruokapöydän päähän ja levittää leivän päälle margariinia. Lasissa on raikasta vettä. Jonna tietää, että on tärkeää syödä allergiapelosta huolimatta.

Jonna on saanut vakavia anafylaktisia reaktioita seitsemän kertaa. Ensiapuna on aina ollut adrenaliinipistos reiteen, jonka jälkeen tyttö on kiidätetty ambulanssilla sairaalaan. Viimeisin anafylaksia tuli koulussa muutama kuukausi sitten.

- Terveydenhoitaja soitti ja kertoi, että tyttöä kutittaa kovasti. Mietimme yhdessä oireita ja hoitaja pisti adrenaliinin. Ensiapu on annettava viivyttelemättä, Jenni painottaa.

Pahoista anafylaktisista kohtauksista on jäänyt trauma ja koulussa syöminen on Jonnalle hankalaa. Pelkoa on hälvennetty puhumalla allergiasta kotona ja perheneuvolassa. Oleellista on, että lapsi tietää keneltä pyytää apua, jos hätä tulee. Perheen, läheisten ja koulun turvaverkko on tärkeä.

- Kun jouduin koulusta ambulanssilla sairaalaan, paras ystäväni lähti mukaani. Kaverit koulussa huolehtivat, että voin hyvin, Jonna sanoo.

Kohtauksen sattuessa sairaalaan lähtee Jonnan mukaan aina myös joko Jennin äiti tai Mikko. Vuosia Varkauden sairaalassa sairaanhoitajana työskennellyt Jenni on altistunut rakennuksen huonolle sisäilmalle, eikä voi mennä sairaalaan tyttärensä tueksi.
 

Vaarallinen sisäilma

Allergioiden lisäksi Jenni sairastaa harvinaista hereditaarista angioödeemaa eli HAE-sairautta. Sen oire on pehmytkudosturvotus, joka voi olla missä päin kehoa tahansa. Jennillä HAE on erityisen vakava ja kohtaus laukeaa sisäilmaongelmista.

- Viimeisen kerran kun olin Varkauden sairaalassa Jonnan kanssa, sain hyvin vaikean anafylaksian. Muistan vain hirveän kivun, sen että minua hoidettiin ulkona ja kohtaus vain paheni. Leijuin koko tapahtuman yläpuolella, tajunta alkoi palautua vasta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tunteja myöhemmin, Jenni kertoo vakavana.

Nykyään Jenni ei voi mennä 10 metriä lähemmäksi Varkauden sairaalaa. Kaikki häneen kohdistuva hoito tehdään kotona, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tai ulkona.

Monista allergioista ja HAE:sta huolimatta Jennin ja Mikon perhe elää normaalia elämää. Perhe matkustelee, käy ulkona syömässä ja tapaa ystäviä.

-Kaikki läheisemme tietävät allergioistamme ja miten niihin reagoidaan. Herkut tai hyvä ruoka eivät ole pois arjestamme. Ravintolassa kerromme tarkasti, että tuotteet, joille olemme allergisia eivät voi olla kosketuksessa tai samalla leikkuulaudalla leikattuja kuin mitä me syömme.

Iloa arkeen tuovat myös hoitokoirat, jotka eivät juurikaan aiheuta allergiaa. Perhe menetti oman Sulo-koiransa viime kesänä, mutta kun aika on oikea, saapuu Sulon tassunjälkiä tepsuttelemaan uusi koira.
 

 

Share

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Juha Perälä ja hervoton heinänuha

Juha 'Peris' Perälällä on hervoton heinänuha, mutta hän ei anna sen häiritä radiotyötä.

Herkän uravalinnat

Ritva Väisänen sai astmasta otteen kuntoutuskurssilla

Flunssan jälkeinen yöyskä ei loppunutkaan. Öisin istuin sohvalla ja yskin ja yskin. Juominen, joka oli ennen auttanut, ei enää auttanut. Näin kuvailee Ritva Väisänen astmansa ilmaantumista vuonna 2009.