Rupista rakkautta: Mutta näetkö silmät?

Kuopuksen vauva-aika oli kaaosta, monestakin syystä. Oli vilkas isosisko, joka järjesti ohjelmaa. Oli ruoka-allergiat ja laaja-alainen ihottuma. Ne eivät kuitenkaan ole asioita, jotka ensimmäisenä muistan tuosta ajasta, vaan ihmisten ystävälliset, oikealla hetkellä lausutut sanat.

Oltiin espanjalaisessa leikkipuistossa. Pitelin sylissäni viisikuista vauvaa, jonka posket helottivat ihottumasta vereslihalla. Espanjalainen isoäiti, joka oli tuonut lapsenlapsensa liukumäkeen, istahti viereen.

"Vauvallasi on maailman kauneimmat silmät", hän sanoi.

Olen monesti miettinyt lämmöllä tuota isoäitiä ja hänen viisaita sanojaan. Lapsi on niin paljon muutakin kuin ihottuma. Viisikuisen nauru hersyy heleänä, kätösillä on jo oma tahto. Ihan kohta hän on ihminen, joka pitää kitaroista ja dinosauruksista ja vadelmasoseesta, mutta ei tykkää tomaatista ...