Rupista rakkautta 1/2019

Kyttääjä

Sipaisen ohimennen teinin käsiä. Rekisteröin salamannopeasti ihon kuivuuden asteen, mahdolliset haavat ja ruvet. Silmäni skannaavat kasvojen maiseman ja kartoittavat punoittavat tai karheat kohdat. 

Älä vaan kysy, koska viimeksi rasvasin, teinin ilme kertoo. En kysy. Mieli tekisi kyllä.

Aamiaispöydässä hän ajatuksissaan ruopsuttelee kyynärtaivettaan. Sitten hän huomaa katseeni ja jähmettyy. Hänen katseensa sanoo: tiedän ettei saa, älä jaksa! Nipistän huulet yhteen.

Olen alkanut vakoilla teiniäni. Niin tekevät epätoivoiset äidit, jotka haluavat ...

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Pintaa syvemmältä

Sinut sisimpänsä kanssa, Ulrika Björkstam

Ohutnahkaisten sukua: Hilseileviä päiviä

Kolumni Pintaa syvemmältä 3/2019