Puolukka on syksyn superruokaa

Teksti: Tiina Vitikainen

Terveisiä metsästä! Joka toinen suomalainen marjastaa, ja puolukka on luonnonmarjoistamme poimituin. Niiden perään lähdin syksyiselle kankaalle minäkin. Kotiin palasin hyötyliikkuneena, mieli luonnossa virkistyneenä – ja pari ämpärillistä marjoja mukanani. Pakkaseen päätyi talven varalle ravintoarvoltaan erinomaista syötävää, sillä puolukoissa on runsaasti kuitua, kosolti C- ja E-vitamiineja ja kivennäisistä mangaania, vähän kaloreita eikä tyydyttynyttä rasvaa laisinkaan.

Hyvinvoinnin kannalta erityisen kiinnostavia ovat puolukan tuottamat fenoliyhdisteet, joita ovat flavonoidit, fenolihapot, lignaanit ja tanniinit. Puolukalle yhdisteet muun muassa antavat sen punaisen värin ja suojaavat kasvia UV-säteilyn haitoilta sekä viruksilta, bakteereilta ja sieniltä. Voivatko nämä yhdisteet edistää ihmistenkin terveyttä? Perinteisesti puolukkaa on käytetty rohtona vauvojen sammaksen sekä virtsatietulehdusten ja ientulehdusten hoitoon. Nyt arvellaan, että puolukka saattaa suojata sydän- ja verisuonitaudeilta sekä ehkäistä solujen vanhenemista, allergioita ja jopa syöpää.

Tukeeko tutkimus väitteitä? Näyttöä on ainakin siitä, että tietyt yhdisteet todella vaikuttavat elimistössä tulehduksiin ja suojaavat mikrobien kasvulta. Kliinisisissä tutkimuksissa ja laboratoriokokeissa puolukka on hävittänyt kariesta ja hiivatulehdusta aiheuttavia bakteereita sekä estänyt virtsatietulehduksia aiheuttavan E. coli -bakteerin lisääntymistä ja kiinnittymistä limakalvoihin. Päivittäinen puolukan, yhdessä muiden marjojen kanssa, nauttiminen on todettu eduksi rasva-aineenvaihdunnalle: tutkimushenkilöiden verenpaine aleni ja veren ”hyvän” HDL-kolesterolin pitoisuus nousi.

Puolukkaa on helppo käyttää monipuolisesti: se maistuu ruokien lisukkeena, hillona, hyytelönä tai mehuna ja sopii leivontaan sekä kylmiin jälkiruokiin. Itse pidän puolukoista ihan sellaisenaan, aamupuuron pirteinä kavereina. Vaan entä, jos kuuluu siihen kahdeksaan prosenttiin suomalaisista, jotka maistavat puolukan erityisen kitkeränä perityn geenimuunnoksen takia? Konstit on tiedetty jo vanhastaan. Kun puolukkasurvosta yhdistetään mannasuurimoihin ja seosta vatkataan, syntyy vaahtoa. Vaahto maistuu miedommalta, sillä puolukalle voimakkaan maun antavat molekyylit pääsevät makureseptorien pinnalle hitaammin. Vispipuuro syysvinkkinä keittiöön: hyvää ja terveellistä!

 

Share

Keskustele ja kommentoi

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Tari Haahtela ja allergian lyhyt historia

’Eläköön metsien mikrobit’ kokosi viime syksynä järjestöväen Helsinkiin muistelemaan yhtä merkittävää aikakautta Allergia- ja astmaliiton toiminnassa. Vuonna 1983 sai alkunsa internet, Helsingissä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat ja ympäristöministeriö aloitti toimintansa Suomessa. Neuvostoliitto myönsi presidentti Mauno Koivistolle Leninin kunniamerkin ja Michael Jackson esitteli moonwalk-tanssin. Myös Allergialiitto otti uusia askelia, kun Allergia-lehden päätoimittajan Klaus A. J. Järvisen saappaisiin astui dosentti Tari Haahtela.

Absurdi allergia, outo ja erikoinen

Kun ihminen oirehtii kasvin siitepölystä tai on kuolla maitotilkkaan, luonnonlukutaidossamme on jotakin perinpohjin pielessä.

Siitepölyseuranta käynnistyi Kaakkois-Suomessa

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti on aloittanut kevään siitepölyseurannan.