Pääkirjoitus 3/2020

Vakava ruoka-allergia on vakava juttu

Vakavasti allergiselle ihmiselle pienikin määrä väärää ruoka-aineitta voi aiheuttaa jopa hengenvaaran. Sen takia on tärkeää, että kuluttaja saa aina oikean ja luotettavan tiedon siitä, mistä ruoka koostuu.

EU-lainsäädännössä luetellut 14 yleisesti allergioita ja intoleransseja aiheuttavaa ainetta on ilmoitettava ainesosaluettelossa selkeästi omalla nimellään siten, että ne erottuvat muista ainesosista. Ihminen voi olla allerginen tai yliherkkä mille tahansa ruoka-aineelle ja sen myötä koko ainesosaluettelon merkitys korostuu. Selvää on, että pakkausmerkinnöissä olevien tietojen täytyy olla oikein.

Merkinnän ”saattaa sisältää pieniä määriä…” perusteeton käyttö johtaa siihen, että kuluttaja joutuu tarpeettomasti välttämään tuotetta, jossa kontaminaatiota ei ole. Varoitusmerkinnän käyttö tuleekin rajata tapauksiin, joissa on ensin tehty kaikki voitava kontaminaatioriskin poistamiseksi.

Allerginen kuluttaja tarvitsee luotettavat tiedot ruoan koostumuksesta myös silloin, kun elintarviketta myydään pakkaamattomana tai ruoka tarjoillaan esimerkiksi ravintolassa. Lainsäädäntö velvoittaa ilmoittamaan allergeenit myös pakkaamattomista elintarvikkeista, mutta tiedon voi antaa suullisesti kuluttajan sitä kysyessä. Jotta tämä onnistuu, oikean ja ajantasaisen tiedon ruoan raaka-aineista täytyy olla henkilökunnan helposti saatavilla. Erityisen tärkeää on, että henkilökunta tiedostaa mahdolliset ruoka-allergiariskit ja minimoi mahdollisuuden kontaminaatioon. Hyvään palvelukulttuuriin myös kuuluu, ettei asiakkaan allergioista tehdä numeroa.

Ruokalistoissa varsin yleisesti käytettävien lyhenteiden G (gluteeniton) ja L (laktoositon) merkitys on avattava selkeästi kuluttajalle, eivätkä tällaiset vapaaehtoiset lisämerkinnät korvaa lainsäädännön edellyttämiä pakollisia tietoja allergeeneista. Viime vuosina ovat yleistyneet merkinnät siitä, mitä tuotteessa ei ole. On kuitenkin huomattavasti selkeämpää kertoa, mitä tuote sisältää.

Elintarvikealan toimijat vastaavat valmistamiensa ja myymiensä elintarvikkeiden määräystenmukaisuudesta. On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa allergeeneihin liittyvät riskit elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa. Tehokkaasta omavalvonnasta huolimatta virheitä voi sattua, ja näihin tilanteisiin toimijoiden täytyy varautua. Kun riskit on tunnistettu, allergeeniturvallisuutta voidaan hallita työkäytännöillä.


Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen
Maa- ja metsätalousministeriö

Kuva: MMM / Viestintä

 

 

Share

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Pääkirjoitus 1/2017 Yhdessä uuteen vuoteen

Uusi vuosi on aina uuden alku. Vuonna 2017 totisesti puhaltavat uudet tuulet, sillä tänä vuonna elämme kokonaan uudessa järjestössä. Allergia- ja astmaliiton ja Iholiiton jäsenyhdistykset tekivät marraskuussa historiallisen päätöksen: Allergia- ja astmaliitto sekä Iholiitto yhdistyivät yhdeksi liitoksi.

Pääkirjoitus 2/2017: Uudet kouluruokailusuositukset käyttöön

Uudet kouluruokailusuositukset, ”Syödään ja opitaan yhdessä”, julkaistiin helmikuussa 2017.

Pääkirjoitus 3/2017: Miten valita sopivin terveysasema?