Pääkirjoitus 3/2018 Kylmää ja kuumaa

Kulunut kesä havainnollisti pitkän hellejakson ansiosta meille kaikille, miten merkittävä terveysvaikuttaja elinympäristömme on. Ympäristön lämmönvaihtelut ovat asia, johon emme voi itse tilanteen tullen vaikuttaa, vaan meidän on osattava varautua ja suojautua liialliselta kuumuudelta tai kylmyydeltä.

Liian kuuma ympäristö voi aiheuttaa elimistön lämpenemistä, joka alentaa suorituskykyä ja lisää erityisesti verenkiertoelimistön kuormittumista. Kuuma ympäristö on terveysriski erityisesti pitkäaikaissairauksia, kuten astmaa, sairastaville ja vanhuksille. Pahimmillaan kehon lämpenemisen välittömiä seurauksia voivat olla kuumasta aiheutuva ihottuma, raajojen turpoaminen, pyörtyminen, lihaskouristukset ja lämpöuupumus.

Kylmä ympäristö ja sen aiheuttama elimistön jäähtyminen voi vastaavasti aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia, jopa kipua. Se voi olla myös sairauskohtauksia laukaiseva tekijä tai pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita. Voimakkaan elimistön jäähtymisen seurauksena voi syntyä kylmävaurioita kuten paleltumia.

Kylmältä voi suojautua helpoiten vaatetuksella ja kuuman ilman aiheuttamia riskejä voi vähentää viilentämällä sisätiloja, oikealla pukeutumisella ja nauttimalla riittävästi nestettä.

Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän helteiden voimakkuutta ja kestoa Suomessa. Ihmisen elimistö on jossain määrin sopeutunut lämmön vaihteluihin. Suomessa helteestä aiheutuvia terveysvaikutuksia arvioidaan kuitenkin syntyvän Etelä-Eurooppaa enemmän, koska väestö ei ole yhtä hyvin sopeutunut korkeisiin lämpötiloihin.
Jokainen meistä voi olla vaikuttamassa ilmastonmuutokseen sellaisilla valinnoilla, jotka vähentävät päästöjä ja energiankulutusta. Yksilön tai yhden valtion vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Merkittävien vaikutusten saamiseksi tarvitaan hyvää kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.

 

Kuva Itä-Suomen yliopisto.

Tiina Laatikainen, terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kirjoittaja on myös Allergia, Iho & Astma -lehden toimitusneuvoston jäsen

 

Share

Keskustele ja kommentoi

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Pääkirjoitus 1/2017 Yhdessä uuteen vuoteen

Uusi vuosi on aina uuden alku. Vuonna 2017 totisesti puhaltavat uudet tuulet, sillä tänä vuonna elämme kokonaan uudessa järjestössä. Allergia- ja astmaliiton ja Iholiiton jäsenyhdistykset tekivät marraskuussa historiallisen päätöksen: Allergia- ja astmaliitto sekä Iholiitto yhdistyivät yhdeksi liitoksi.

Pääkirjoitus 2/2017: Uudet kouluruokailusuositukset käyttöön

Uudet kouluruokailusuositukset, ”Syödään ja opitaan yhdessä”, julkaistiin helmikuussa 2017.

Pääkirjoitus 3/2017: Miten valita sopivin terveysasema?