Pääkirjoitus 2/2018: Potilaan hoito on osasiaan suurempi kokonaisuus

Ruotsalainen lääkäri ja kirjailija Axel Munthe asettui keisari Tiberiuksen jalanjäljille rakentaessaan 1800-luvun loppupuolella huvilan Caprin saarelle. Huvila meren rannalla -romaanin kirjoittanut lääkäri hoiti sekä aikansa aristokratiaa että köyhää kansaa, jonka empaattisesta kuvaamisesta hänet ehkä parhaiten tunnetaankin.

Munthe sanoo, että ”sielu tarvitsee enemmän tilaa kuin ruumis”. Ehkäpä Munthe lääkärinä painottaa ympäristön merkitystä. Hänen tuotantonsa läpäisee kuitenkin vahva ajatus myös henkisen puolen merkityksestä terveydelle – ajatus siitä, ettei fyysinen ja psyykkinen terveys ole erotettavissa. Ihmistä on hoidettava fyysisenä ja henkisenä kokonaisuutena.
Kokonaisvaltaisen hoidon ja hyvän yhteistyön edellytykset paranevat merkittävästi Kansallinen Terveysarkisto – Kanta-palvelun myötä. Sekä potilas itse että hoitavat taho näkevät olennaisen terveyteen liittyvän tiedon Kanta-palvelun kautta. Sairauden hoidon on oltava yhtenäistä ja kokonaisvaltaista: potilas, lääkäri ja hoitajat ovat kukin tärkeä osa kyseistä kokonaisuutta.

Potilaan itsensä osuus hoidossa on olennainen. Esimerkiski tarkkoja oirepäiväkirjoja pitämällä ja muistiinpanoja tekemällä oheisseuranta tehostuu. Kanta-palveluun jäävät terveydenhuollon henkilökunnan käyttöön kaikki merkittävät päätökset potilaan hoidossa. Samalla kirjausten laatu ja johdonmukaisuus korostuvat.

Samalla Kanta-palvelun kautta alkaa muodostua big dataa eli jatkuvasti lisääntyvää, suurta tietomassaa suomalaisten sairauksista. Tällä voi olla tulevaisuudessa merkittäviä vaikutuksia, kun tutkitaan esimerkiksi allergisten sairauksien esiintyvyyttä, hoidon laatua ja ennustetta.

Axel Munthe löysi mielenrauhaa Välimereltä, Napolinlahdelta. Kesän saapumista hän kuvaa näin: ”- - narsissit ja rosmariinit kiipelevät jyrkkiä rinteitä ylös katsomaan, joko tuima Pohjoinen on lähtenyt, ja pian koko liuta kukkaislapsia asettuu leikkimään kesää ruohikkoon.”

Nyt meillä suomalaisillakin on edessä aika, jolloin saamme samota sulassa metsässä ja työntää sormet multaan – ja kokea samalla yhteyttä luonnon hyväätekevään diversiteettiin eli monimuotoisuuteen, joka on omiaan vahvistamaan vastustuskykyämme. Metsässä ja rannoilla sielulle on runsaasti tilaa.

 

Péter Csonka
LT, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi
Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri

 

Share

Keskustele ja kommentoi

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Pääkirjoitus 1/2017 Yhdessä uuteen vuoteen

Uusi vuosi on aina uuden alku. Vuonna 2017 totisesti puhaltavat uudet tuulet, sillä tänä vuonna elämme kokonaan uudessa järjestössä. Allergia- ja astmaliiton ja Iholiiton jäsenyhdistykset tekivät marraskuussa historiallisen päätöksen: Allergia- ja astmaliitto sekä Iholiitto yhdistyivät yhdeksi liitoksi.

Pääkirjoitus 2/2017: Uudet kouluruokailusuositukset käyttöön

Uudet kouluruokailusuositukset, ”Syödään ja opitaan yhdessä”, julkaistiin helmikuussa 2017.

Pääkirjoitus 3/2017: Miten valita sopivin terveysasema?