Merkillinen kevät siitepölyallergisellekin – vähemmästä siitepölystä enemmän oireita?

Koronakevättä on luonnehtinut melkoinen epäsuhta siitepölyihin liittyvän altistuksen ja oireilun välillä. Kevät on ollut harvinaisen vähäpölyinen, mutta allergianeuvojilla on töitä riittänyt.

Leudon ja vähälumisen talven jälkeen siitepölykausi alkoi etelässä harvinaisen aikaisin, jo helmikuussa. Ensimmäisenä kukkivat lepät pölyttivät kuitenkin vaisusti: liiton mittauspisteessä Kaakkois-Suomessa siitepölyä havaittiin vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvulla. Kukintakauden aikana ilmaan päätyi vähemmän lepän pölyä kuin edellisen kevään pahimpana päivänä!

- Lepän siitepölykausi oli muuallakin maassa heikko tai paikoin siitepölykautta ei oikein ollutkaan, vahvistaa projektitutkija Sanna Pätsi Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä.

Koivutkin huilasivat

Huhtikuun alussa Luonnonvarakeskus ennusti norkkolaskentojensa perusteella, että koivujenkin kukinta jää tänä keväänä tavanomaista heikommaksi koko maassa.

Nämä ennusteet pitivät ja saivat kenties apujakin läpi toukokuun nihkeästi edenneen kevään säistä. Kaakkois-Suomessa mitattiin kuun loppuun mennessä niukasti koivupölyä.

- Siitepölyä kertyi liki 90 % keskivertovuotta vähemmän, mutta kevään 2013 pohjanoteeraus sentään ylittyi, toteaa Kaakkois-Suomen siitepölyseurannasta vastaava tutkimuskoordinaattori Tiina Vitikainen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista.

Koivun siitepölyä velloo ilmassa pitkälle kesäkuuhun, mutta yleensä vähäisiä määriä. Tänä vuonna Kaakkois-Suomessa kukintakauden huippupäivä oli vasta maanantaina 25.5., jolloin vuorokauden keskipitoisuus oli 869 siitepölyhiukkasta kuutiometrissä ilmaa. Koivun kukintahuippu oli tähän mennessä myöhäisin 2000-luvulla.

Koivupölyä ei havaittu muillakaan mittauspaikoilla paljon, sillä voimallisempi kukinta kahtena edelliskeväänä vei puilta parhaan terän.

Oireita kuitenkin entiseen malliin?

Soitto Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaalle paljastaa, ettei vähäpölyinen kevät ole rauhoittanut siitepölyallergisten oireilua. Liiton neuvontapuhelimeen on tullut kyselyitä tavalliseen tahtiin ja monet soittajat ovat tuntuneet oireilevan normaalia enemmän.

- Vähän on sitä ihmetelty, kun ihmiset oireilevat vaikkei siitepölyä niin paljon ilmassa olekaan, Vuorenmaa sanoo.

Allergianeuvojien kanssa on ehditty syitäkin pohtia. Koronakaranteenin aikana monet ovat liikkuneet tavallista enemmän ulkona, joten periaatteessa myös altistuminen ulkoilman siitepölyille on voinut olla tavallista voimakkaampaa.

Toisaalta, kun ilmassa ei juuri ole siitepölyä, ehkäpä sittenkin todennäköisempi selitys löytyy koronasta. Pandemian aikana allergisetkin ovat todennäköisesti seuranneet ja panneet merkille kaikenlaisia oireita tavallista herkemmällä korvalla?

Kesän lämmetessä siitepölykausi etenee ja ensimmäiset heinätkin jo aloittelevat kukintaansa.

 

Share

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Tari Haahtela ja allergian lyhyt historia

’Eläköön metsien mikrobit’ kokosi viime syksynä järjestöväen Helsinkiin muistelemaan yhtä merkittävää aikakautta Allergia- ja astmaliiton toiminnassa. Vuonna 1983 sai alkunsa internet, Helsingissä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat ja ympäristöministeriö aloitti toimintansa Suomessa. Neuvostoliitto myönsi presidentti Mauno Koivistolle Leninin kunniamerkin ja Michael Jackson esitteli moonwalk-tanssin. Myös Allergialiitto otti uusia askelia, kun Allergia-lehden päätoimittajan Klaus A. J. Järvisen saappaisiin astui dosentti Tari Haahtela.

Absurdi allergia, outo ja erikoinen

Kun ihminen oirehtii kasvin siitepölystä tai on kuolla maitotilkkaan, luonnonlukutaidossamme on jotakin perinpohjin pielessä.

Siitepölyseuranta käynnistyi Kaakkois-Suomessa

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti on aloittanut kevään siitepölyseurannan.