Männyn siitepölystä voimaa!

Suomessa on mäntymetsiä yli 13 miljoonaa hehtaaria. Kesäkuun alussa metsämännyt (Pinus sylvestris) kukkivat näyttävästi: metsistämme pöllähtää ilmaan liki 300 000 siitepölyhiukkasta jokaiselta neliösenttimetriltä! Keltaista siitepölyä kertyy joka paikkaan, ja rannoillekin sitä pakkautuu haisevina lauttoina.

Männyn suhteen siitepölyallergisilla on ollut onnea. Monista lehtipuista poiketen herkistyminen metsämännyn tai muiden Suomeen tuotujen mäntylajien (vuorimänty, kontortamänty, siperiansembra, ym.) siitepölylle on erittäin harvinaista. Syitä tähän on lähinnä arvailtu: ehkä immuunisuojamme on alkeellisille ja paljassiemenisille havupuille parempi, sillä ne ovat olleet läpi vuosimiljoonien aina tuulipölytteisiä – tai sitten isoa siitepölyhiukkasta suojaa niin paksu vahakerros, etteivät allergiaa aiheuttavat aineet ehdi ulos riittävän nopeasti aiheuttaakseen oireita.

Siitepölyallergiaa tavallisempaa on männyn (ja kuusen) puuaineksen sisältämien eteeristen öljyjen ja hartsien aiheuttama ihoärsytys. Ehkäpä niitä on syyttäminen myös nk. ”joulukuusiallergiasta”?

Lääkkeeksi allergiaan ja ikääntymiseen?

Oletko maistanut männyn siitepölyä? Mäntypöly sisältää mm. kalsiumia ja magnesiumia sekä B- ja E-vitamiineja. Siitepölyn hyödyistä ravintolisänä ei ole tehty tutkimuksia ihmisillä, mutta sioilla siitepölylisä kasvatti ulosteiden painoa ja vesipitoisuutta. Tämä viittaa siihen, että männyn siitepöly voisi olla ainakin hyvä kuitulisä. Kuitu edistää suolen säännöllistä toimintaa sekä auttaa pitämään kolesterolin kurissa. Kuitupitoinen ruokavalio auttaa myös ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja.

Useimmat solut, syöpäsoluja lukuun ottamatta, voivat jakautua rajatun määrän ennen kuolemaansa. Vuonna 2012 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan männyn siitepöly viivästytti viljeltyjen ihmissolujen vanhenemista. Hiirikokeissa mäntypöly puolestaan lisäsi antioksidanttimolekyylien aktiivisuutta ja vähensi niveltulehduksen oireita ja tulehdukseen liittyviä molekyylejä. Männyn siitepölyllä voisi siis olla ennemminkin allergialta suojaavaa vaikutusta!

Mäntypölyllä mieskunto nousuun?

Voimaa haikaileville tiedoksi: hehtaari mäntymetsää tuottaa hyvänä vuotena jopa 80 kiloa siitepölyä, joka sisältää noin 6 milligrammaa testosteronia. Männyn siitepölyssä on myös epitestosteronia, androsteronia ja DHEA:ta sekä gibberelliiniä ja brassinosteroideja, jotka lisäävät myös testosteronia ja tukevat eturauhasen terveyttä. Kiinassa ja Aasiassa männyn siitepölyä on käytetty jo satoja vuosia seksuaalisen kuntoisuuden parantamiseen. Kuuleman mukaan 2-3 ruokalusikallista siitepölyä illalla ja aamulla on kunnon erektio!

Männyn siitepölyn vaikutus on nopein tinktuurana. Myynnissä oleva siitepöly voi olla peräisin melkein mistä mäntylajista tahansa, eikä se sovi nuorille sisältämiensä hormonien vuoksi. Ja kuinkas ollakaan: valmisteet voivat aiheuttaa allergiaa…

Share

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Tari Haahtela ja allergian lyhyt historia

’Eläköön metsien mikrobit’ kokosi viime syksynä järjestöväen Helsinkiin muistelemaan yhtä merkittävää aikakautta Allergia- ja astmaliiton toiminnassa. Vuonna 1983 sai alkunsa internet, Helsingissä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat ja ympäristöministeriö aloitti toimintansa Suomessa. Neuvostoliitto myönsi presidentti Mauno Koivistolle Leninin kunniamerkin ja Michael Jackson esitteli moonwalk-tanssin. Myös Allergialiitto otti uusia askelia, kun Allergia-lehden päätoimittajan Klaus A. J. Järvisen saappaisiin astui dosentti Tari Haahtela.

Absurdi allergia, outo ja erikoinen

Kun ihminen oirehtii kasvin siitepölystä tai on kuolla maitotilkkaan, luonnonlukutaidossamme on jotakin perinpohjin pielessä.

Siitepölyseuranta käynnistyi Kaakkois-Suomessa

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti on aloittanut kevään siitepölyseurannan.