Luonnon monimuotoisuutta voi edistää myös kotipuutarhassa

Vähentämällä kemiallisia kasvinsuojeluaineita autat luonnon pölyttäjiä sekä vähennät samalla omaa kemikaalialtistustasi. 

Vietämme kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden viikkoa. Kevät on jo pitkällä, ja monilla alkaakin kodin tai mökin puutarhan hoito olemaan ajankohtainen. Kasvien lisäksi puutarhassa viihtyvät myös perhoset ja erilaiset pörriäiset: mehiläiset, kimalaiset ja kukkakärpäset – elintärkeät pölyttäjät!

Samaan aikaan kaupan hyllyiltä löytyy erilaisia kasvinsuojeluaineita niin voikukkiin, rikkaruohoihin kuin tuholaisiinkin. Nämä aineet ovat kuitenkin haitallisia pölyttäjille, joiden määrä on muutenkin maailmassa vähentynyt dramaattisesti. Monet puutarhan hyötykasvit kuten omenapuut ja marjat tarvitsevat pölyttäjiä tuottaakseen paremman ja maukkaamman sadon. Pienemmät hyönteiset ovat taas esimerkiksi lintujen ravintoa. Pölyttäjät saattavat viihtyä myös parvekkeellasi, ja vaikuttavat näin myös parvekepuutarhurin satoon.

Puutarhaa voi kuitenkin hoitaa myös luonnonmukaisilla keinoilla, jolloin kemiallisia kasvinsuojeluaineita ei tarvitse käyttää. Kitkeminen on hyvä ja perinteinen tapa päästä eroon rikkakasveista. Esimerkiksi, voikukkien kitkemiseen voi käyttää siihen tarkoitettua voikukkarautaa. Toisaalta voikukka on tärkeä mesikasvi monelle alkukesän hyönteiselle ja voikukkaa voi myös syödä. Kaikkia voikukkia ei siis tarvitsekaan yrittää hävittää. Kivetettyjen ja päällystettyjen alueiden kasvustoon voi taas käyttää liekitystä. Erilaisilla maanpeittokasvien ja katemateriaalien valinnoilla voidaan myös hillitä rikkakasvien kasvua.
 


Voikukkia ei tarvitse kitkeä. Vaikka sitä pidetään rikkakasvina, voikukka on tärkeä mesikasvi monelle alkukesän hyönteiselle.
 

Lisäksi on olemassa aineita, joita käytetään pääsääntöisesti muuhun kuin kasvinsuojeluun. Näitä ei saa markkinoida kasvinsuojeluaineina, mutta niitä säädellään kasvinsuojeluainelainsäädännöllä. Tällaisia ovat auringonkukkaöljy, fruktoosi, nokkosuute – ja olut! Kyllä vain, sen on osoitettu olevan hyödyllinen kasvintuhoajien torjunnassa. Voit tehdä etana-ansan oluesta, kun laitat esimerkiksi tyhjään maitopurkkiin tilkan olutta ja sen kyljelleen etanoiden kulkureitille. Tai laita nippu nokkosia vedellä täytettyyn kastelukannuun, viikon päästä omatekoinen nokkosuutteesi on valmis suihkutettavaksi kasveille kirvoja vastaan.

Lisätietoa aiheesta voi lukea Tukesin sivuilta: https://tukes.fi/luulotpoiskemikaaleista/kesapihan-kemikaalit#kotipuutarha-kukoistamaan ja Pelasta pörriäinen -sivuilta: https://yle.fi/aihe/kategoria/luonto/pelasta-porriainen

 

Share

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Tari Haahtela ja allergian lyhyt historia

’Eläköön metsien mikrobit’ kokosi viime syksynä järjestöväen Helsinkiin muistelemaan yhtä merkittävää aikakautta Allergia- ja astmaliiton toiminnassa. Vuonna 1983 sai alkunsa internet, Helsingissä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat ja ympäristöministeriö aloitti toimintansa Suomessa. Neuvostoliitto myönsi presidentti Mauno Koivistolle Leninin kunniamerkin ja Michael Jackson esitteli moonwalk-tanssin. Myös Allergialiitto otti uusia askelia, kun Allergia-lehden päätoimittajan Klaus A. J. Järvisen saappaisiin astui dosentti Tari Haahtela.

Absurdi allergia, outo ja erikoinen

Kun ihminen oirehtii kasvin siitepölystä tai on kuolla maitotilkkaan, luonnonlukutaidossamme on jotakin perinpohjin pielessä.

Siitepölyseuranta käynnistyi Kaakkois-Suomessa

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti on aloittanut kevään siitepölyseurannan.