Kymmenen kysymystä kutisevasta päänahasta

Kuiva ja kutiava päänahka on ilkeä vaiva, jonka taustalta voi löytyä esimerkiksi ihottuma tai tulehdus. Hyvä uutinen on se, että oireilevaa päänahkaa voi usein hoitaa reseptittä apteekista saatavilla valmisteilla. Lääkäriin kannattaa lähteä, jos sitkeät oireet eivät tunnu talttuvan kotikonstein.

1 Millainen kiusa on kutiseva päänahka?

Varsin yleinen – joskin tarkkaa esiintyvyyttä on mahdoton sanoa. Harva lähtee päänahan kutinan vuoksi lääkäriin, vaan hakee apua apteekista tai markettien hiustenhoitohyllyiltä. Kutiseva päänahka on usein samalla herkkä, jolloin se voi tuntua aralta tai kihelmöivältä. Kutinaan voi lisäksi liittyä punoitusta, kuivuutta sekä hilseilyä.

Syitä päänahan kutinaan on lukuisia, ja varsin yleinen syy on yksinkertaisesti se, että moni pesee hiuksiaan liian harvoin. Kutina voi talttua sillä, että pesee tukan päivittäin tai vähintään pari kertaa viikossa.

2 Mistä on kyse, jos päänahan kutinaan liittyy myös kuivumista?

Kuivan ja kutiavan päänahan taustalla on usein atopia. Atooppinen ihottuma on krooninen, tulehduksellinen ihosairaus, jossa ihon kosteustasapainoa ylläpitävä ja ulkopuolisilta ärsykkeiltä suojaava läpäisyeste on heikentynyt. Kosteutta haihtuu liikaa, jolloin iho kuivuu ja ärsykkeet pääsevät vaikuttamaan helpommin ihon läpi. Atooppinen päänahka voi myös hilseillä ja olla tulehtunut. 

3 Miten atooppista päänahkaa hoidetaan?

Omahoitokonstit riittävät jo pitkälle: käytä mietoa, herkälle iholle tarkoitettua shampoota ja kokeile välillä pestä päänahkaa kevyellä perusvoiteella shampoon sijaan. Apteekista saa reseptittä mietoa, päänahkaan siveltävää hydrokortisoniliuosta, joka rauhoittaa ihon atooppista tulehdusta. Vahvempia kortisoniliuoksia saa lääkärin reseptillä.

4 Mitkä muut ihosairaudet voivat oirehtia myös päänahassa?

Yksi niistä on psoriasis, jossa päänahkaan kehittyy usein paksu hilsekarsta. Psoriasis ei aina kutise. Päänahan psoriasiksen hoitoon tarvitaan vahvempia, reseptillä saatavia kortisoniliuoksia sekä hilsettä kuorivia valmisteita. Sellaisia ovat esimerkiksi salisyylihappoa tai lääkerikkiä sisältävät tuotteet; miedompia valmisteita on saatavilla myös reseptittä.

Hiuspohjan karvatuppitulehduksessa päänahkaan tulee finnimäisiä näppyjä ja märkäpäitä, jotka usein myös kutisevat. Eräs harvinaisempi päänahassa oirehtiva sairaus on hiuspohjan punajäkälä. Se on arpeuttavaa kaljuuntumista aiheuttava ihotauti, joka voi kutista tai aiheuttaa arkuutta. Auringonvalosta paheneva punahukka oireilee myös päänahassa ja aiheuttaa punoittavia ja hilsehtiviä läiskiä. Läiskien arpeutuessa voi ilmaantua hiustenlähtöä.

Joskus hiuspohjan oireiden takaa paljastuu viivästynyt kosketusallergia. Tavallisin aiheuttaja on tumman tai mustan hiusvärin parafenyleenidiamiini; se voi aiheuttaa rajujakin ihottumareaktioita. Myös säilöntäaineet metyyli-kloori-isotiatsolinoni ja metyyli-isotiatsolinoni, joita on monissa shampoissa ja hoitoaineissa, aiheuttavat melko usein viivästynyttä kosketusallergiaa.

Lapsiperheessä kutisevan päänahan aiheuttajana voi olla täitartunta. Täiden häätöön saa apteekista reseptivapaita liuoksia.

5 Millainen vaiva on päänahan seborrooinen ihottuma?

Se on yleisin hilseilyä päänahassa aiheuttava ihosairaus, jonka suomenkielinen nimi on taliköhnäihottuma. Lievimmillään seborrooinen päänahka oireilee pelkällä hilseilyllä, joskin pään iho usein myös punoittaa ja kutisee. 

Päänahan taliköhnäihottuman tunnistaa siitä, että hilsettä on niin runsaasti, että se varisee hartioille. Hilseilevää ja punoittavaa ihottumaa voi päänahan lisäksi ilmaantua kulmakarvojen seutuville, nenänpieliin ja miehillä parta-alueelle sekä rintakehälle – joskus jopa genitaalialueelle asti. 

 6 Mikä hilseilevän päänahan aiheuttaa?

Seborrooinen ihottuma ja hilseily liittyvät rasvaiseen ihotyyppiin. Sellaisessa viihtyvät erityisen hyvin Malassezia-hiivasienet, jotka aiheuttavat tulehduksen päänahkaan. Hilseily taas johtuu siitä, että päänahan iho uusiutuu tulehduksen vuoksi tavallista ihoa monin verroin nopeammin. Uusiutuessaan kuollut ihosolukko irtoaa pään iholta hilseenä.   

Moni tästä ihottumasta kärsivä luulee, että hänen päänahkansa on liian kuiva ja että sitä ei pidä rasittaa tiheällä pesemisellä. Päinvastoin, liian harva pesutahti saa Malassezia-hiivasienet villiintymään ja tuottamaan hilsettä – siksi päänahka on syytä pestä päivittäin hilseshampoolla. 

7 Mistä apua hilseilevään päänahkaan?

Hilseshampoista – niitä on sekä lääkkeellisiä että ei-lääkkeellisiä. Apteekissa myytävissä lääkeshampoissa on hiivasienten kasvua estävää ketokonatsolia tai seleenisulfidia. Niitä kannattaa käyttää alkuun kaksi kertaa viikossa 2–4 viikon ajan, ja kun päänahka on parempi, ylläpitohoidoksi riittää lääkeshampoopesu kerran viikossa tai harvemminkin. Seborrooista hilseilyä, mutta myös karvatuppitulehdusta voi rauhoittaa glyserolia sisältävällä käsidesillä.

8 Mitkä syyt aiheuttavat tukanlähtöä?

Tällaisia syitä on varsin monia. Miehillä perinnöllinen, miestyyppinen kaljuuntuminen on tavallisin syy hiustenlähtöön. Naisilla taas voi esiintyä vastaavaa naistyyppistä, androgeenistä hiustenlähtöä. Pälvikaljuus puolestaan aiheuttaa läiskäistä, yleensä ajan kanssa korjaantuvaa hiustenlähtöä – tosin joskus kaljuuntuminen on pysyvää. Joidenkin lääkkeiden haittavaikutuksena voi ilmaantua hiustenlähtöä.

Lievemmän tukanlähdön, päänahan kuivumisen ja kutinan tavallisia syitä ovat stressi, synnytys ja imetys, kilpirauhasen vajaatoiminta ja raudanpuute. Tukka kasvaa yleensä takaisin, kun oireiden alkusyy selviää ja sitä päästään lääkitsemään.

9 Onko kuivan, kutisevan ja hilseilevän päänahan hoidossa apua luonnonmukaisista keinoista? 

Yksi luonnon tarjoama apukeino oireilevan päänahan hoitoon on auringonvalo. Auringon UV-säteillä on tulehdusta lievittävä vaikutus – kunhan paljastaa päänsä auringolle varoen, eikä päästä pään ihoa palamaan. 

10 Milloin päänahan oireissa on syytä lähteä lääkäriin?

Silloin, jos tuntuu siltä, että kotikonsteilla ei pärjää eivätkä apteekin reseptivapaat hiuspohjan hoitovalmisteet kunnolla tehoa. Päänahan ihottuman, sitkeän kutinan ja runsaan hilseilyn syy on aina hyvä selvittää ihotautilääkärin vastaanotolla, jotta oireisiin voidaan aloittaa tarpeeksi tehokas hoito.

Asiantuntijana ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski, Ihosairaala.


Kuva: Taina Hyvärinen
 
Share

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Päivitä tietosi atooppisen ihottuman hoidosta

Keskiviikkona 28.9. kello 14 allergia- ja astmaneuvoja Marjo Tähtinen kertoo atooppisen ihon hoidosta Allergia- ja astmaliiton livelähetyksessä. Uusi Käypä Hoito -suositus on julkaistu - mitä atoopikon kannattaa niistä tietää? Mitkä ovat keskeisiä avainkohtia atooppisen ihon hoidossa?

Mustapippurikeksit - gluteeniton, maidoton, kananmunaton ja sojaton

Sopiva dödö murrosikäiselle?