Kun ihottuma menee ihon alle
Atooppisessa ihottumassa iho ei enää suojaakaan ympäristöltä, silloin sairaus ja hoito kuormittavat monin eri tavoin. Toivoa on kuitenkin tiedossa.
Atooppinen ihottuma on ihon alueen krooninen, kutiseva ja tulehduksellinen ihotauti, johon kuuluu vaihtelevia pahenemisvaiheita. Useimmiten atooppinen ihottuma on lievää, mutta keskivaikea ja vaikea atooppinen ihottuma on puolestaan jotain aivan muuta.
Keskivaikeassa atooppisessa ihottumassa oireet ovat toistuvia, jonka lisäksi iho voi hilseillä, olla punoittava, poltteleva, paksuuntunut ja rikkoutunut. Vaikeassa ihottumassa oireet ovat huomattavasti voimakkaampia, jatkuvia ja levinneet laajalle alueelle.
Unettomuutta ja väsymystä
Atooppisen ihottuman sairastaminen on fyysisesti raskasta ja kuormittaa elimistöä monin eri tavoin. Siihen liittyy usein myös astmaa ja allergista nuhaa.[1]
- Keskivaikea ja vaikea atopia vaikuttavat elämässä hyvin moneen asiaan, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Rafael Pasternack Tampereen Terveystalosta tiivistää.
Keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavista lähes 80 prosentilla ihon kutina herättää unesta.[2] Muita unta häiritseviä oireita voivat olla Pasternackin mukaan ihon kiristely, polttelu tai kipu.
- Väsyttäviä antihistamiineja käytetäänkin paljon, mutta ne eivät paranna unta ja aiheuttavat pitkin päivää vetämättömyyttä. Ne eivät siis ole ratkaisu tähän ongelmaan.
Rajoituksia elämään
Ihon ärtyessä iho-oireet pahenevat herkästi. Tämä tarkoittaa monien eri tekijöiden välttämistä hiertävistä vaatteista stressiin, kosmetiikasta infektioihin. Ammatteja, joissa altistuu kemikaaleille, mekaaniselle ärsytykselle tai kosteudelle, on myös hyvä välttää.
Moni rajoittaa Rafael Pasternackin mukaan atopian vuoksi myös matkustamista, koska ihottuma voi pahentua kuumassa tai ei haluta näyttää ihottumaansa muille.
Varsinkin nuoren elämää voi ihottuma rajoittaa Pasternackin kokemuksen mukaan enemmänkin: kouluun on vaikeaa mennä, ei haluta näyttäytyä kodin ulkopuolella tai pelätään leimautumista.
Atopia saattaa lisäksi rajoittaa seksuaalisuutta, kun ajatellaan, että ihottuma vähentää seksuaalista haluttavuutta.
Keskivaikean ja vaikean ihottuman kanssa elävät myös läheiset. Sängyssä puoliso saattaa raapia ihoaan pitkin yötä, mikä häiritsee myös vieressä nukkuvan unta. Vuorokaudessa voi rasvaukseen kulua kaksikin tuntia, jolloin tarvitaan puolison apua tai ainakin kannustusta.
- Kroonisen sairauden koko painolasti ei aina näy ulospäin ja jotkut ovat sanoneetkin, että vaihtaisivat atooppisen ihottuman vaikkapa diabetekseen.
Krooninen ihottuma uuvuttaa
Jatkuva hoito ja tietoisuus sitä, että atooppiseen ihottumaan ei ole parantavaa hoitoa, aiheuttaa Pasternackin mukaan toivottomuutta, uupumista tai alistumista omaan kohtaloonsa.
- Monet ovat niin alistuneita atopian aiheuttamin oireisiin ja vaikeuksiin, että eivät edes tule kertoneeksi lääkärin vastaanotolla, kuinka huonosti asiat ovat. Heidän on vaikea kuvitella, että saisivat mistään apua, Pasternack kertoo.
Pitkästä aikaa lääketieteellä on kuitenkin hyviä uutisia atooppista ihottumaa sairastaville: Tautimekanismi tunnetaan nyt paremmin kuin aiemmin ja ihottumaa osataan vaimentaa eri reittien kautta, joten lisää apua alkaa jo olla saatavilla.
MITEN HOIDAN?
Perusvoiteet auttavat pitämään ihon kunnossa ihottuman rauhallisessa vaiheessa. Ihottumaa ja kirvelyä hoidetaan eri vahvuisilla kortisonivoiteilla joko 1-2-viikon kuureina tai ylläpitohoitona kaksi kertaa viikossa kuurien välillä.
Jos perusvoiteet ja kortisoni eivät auta, kokeillaan kalsineuriininestäjävoiteita, takrolimuusia tai pimekrolimuusia. Näiden aiheuttamaa ihon polttelua saattavat vähentää tulehduskipulääkkeet. Valohoito (kapea-kaista-UVB ja SUP-valohoito) ja systeemiset lääkehoidot, kuten siklosporiini, voivat myös auttaa ihon oireisiin. Uusia atooppisen ihottuman hoitoon tarkoitettuja biologisia lääkkeitä on parhaillaan tulossa markkinoille.
Teksti: Teija Riikola
Lähteet:
Atooppisen ekseeman Käypä hoito -suositus
Kuluttajakysely atooppista ihottumaa sairastaville 2017
(Toteuttanut Allergia-, Iho- ja Astmaliiton sekä Sanofin toimeksiannosta YouGov Finland)
[1] Gandhi NA, BL Bennett, NM Graham, et al. Targeting key proximal drivers of type 2 inflammation in disease. Nat Rev Drug Discov 2016; 15(1):35-50.
[2] C.L. Carroll, et al. ”The Burden of atopic dermatitis: Impact on the Patient, family, and Society”, Pediatric Dermatology pp. 22(3)192-9, 2005.
