Kesä tuo tullessaan myös hyönteiset

Hyttyset, mäkärät, polttiaiset, hirvikärpäset sekä mehiläiset että ampiaiset ilmaantuvat elinympäristöömme kesän tullen. Osa saa pistosta tai puremasta vain juuri silmin huomattavan paukaman ja toisilla voi kehittyä jopa hengenvaarallinen allerginen reaktio.

Hyttyslajeja meillä on reilut 40 ja kesän ensimmäiset pistot aiheuttavat yleensä voimakkaimmat allergiareaktiot. Suurin osa suomaisista on herkistynyt vaihtelevassa määrin hyttysille, ja arvioilta noin 10% herkistyneistä reagoi muita voimakkaammin. Pistoskohtaan nousee heti piston jälkeen kutiseva paukama, joka laskee muutaman tunnin sisällä. Osa reagoi myös viivästyneesti eli paukama kehittyy vasta muutaman tunnin päästä pistosta ja paukama voi hävitä vasta usean päivän kuluttua. Anafylaksia eli vakava allerginen reaktio hyttysenpistoista on harvinainen.

Mäkärät ja polttiaiset ovat pienikokoisia sääskiä, jotka aiheuttavat pääasiassa myrkkyreaktioita, ei allergiaa. Paarmat sen sijaan voivat aiheuttaa jopa vakavan allergisen reaktion. Paarman purema aiheuttaa laaja-alaisen turvotuksen ja punotuksen pistoskohdassa.

Hirvikärpäset ovat loppukesän kiusa. Ne aiheuttavat punottavia, pitkäkestoisia pieniä paukamia, jotka voivat vaivata jopa kuukausia.

Kutisevia paukamia hoidetaan paikallisesti kortisonivoiteilla ja suun kautta otettavilla antihistamiinitabletilla, jos kyse on allergiasta. Antihistamiinia voi ottaa ennakoiden eli jos tietää menevänsä paikkaan, missä on paljon hyttysiä, esimerkiksi metsälenkille, antihistamiini kannattaa ottaa ennen metsään lähtöä. Jos oireet ovat hankalat, niitä hoidetaan suun kautta otettavilla kortisonitabletilla. Kortisonitabletit ovat reseptilääkkeitä. Ensiapuun voi ottaa ns. ”kyypakkauksen”.

Vakavan allergisen reaktion hoitoon ensisijainen lääke on adrenaliini-injektori, jollainen tulisi olla kaikilla vakavan reaktion saaneella allergisella.

Ampiaisen ja mehiläisen pistot aiheuttavat kaikille myrkkyreaktion. Herkistyneelle ne voivat kuitenkin aiheuttaa jopa vakavan henkeä uhkaavan allergisen reaktion. Arviolta noin 2% on allergisia pistiäisille. Ampiaiset ja mehiläiset pistävät vain häirittynä. Ampiaisen pistin ei jää ihoon, mutta mehiläisen pistin jää. Mehiläisen pistin tulisi ottaa välittömästi pistämisen jälkeen pois esimerkiksi pinseteillä.

Pistiäisoireet ovat hyvin samankaltaiset kuin muidenkin hyönteisten pistoista aiheutuvat oireet, mutta aiheuttavat yleensä voimakkaamman ja laaja-alaisemman turvotuksen. Lieviä oireita hoidetaan samalla tapaa kuin muitakin hyönteisten pistoja. Anafylaksiaoireet tulee hoitaa välittömästi adrenaliini-injektorilla. Adrenaliini-injektori on kertakäyttöinen ja tarkoitettu ainoastaan ensiavuksi. Tämän jälkeen tulee soittaa 112.

Jos ampiainen tai mehiläinen ei ole koskaan elämän aikana pistänyt, vakavan allergisen reaktion riski on olematon. Jos ampiaisen tai mehiläisen pistosta on aiemmin saanut vakavan reaktion, tulisi adrenaliini-injektoria aina pitää mukanaan sekä hakeutua siedätyshoitoarvioon. Lasten riski saada vakava allerginen reaktio pistiäisistä on pieni. 

Kannattako hyönteiskarkotteita käyttää?

Ensisijaisena suojana pistäviä ja purevia hyönteisiä vastaan kannattaa käyttää peittävää vaatetusta. Mitä suuremman osan ihostasi suojaat vaatteilla, sitä parempi. Väljä ja tiheäkankainen vaatetus antaa parhaimman suojan, koska suurin osa hyönteisistä ei pääse pistämään näiden läpi. Kasvoja voi suojata hyttyshatulla, hyönteisten sisälle pääsyä voi puolestaan estää ikkunoihin ja oviin laitettavilla hyönteisverkoilla.

Iholle ja vaatteisiin voi myös käyttää hyönteiskarkotteita. Niiden tehoaineet estävät hyönteisiä aistimasta kehosta ja hengityksestä huokuvaa hiilidioksidia, kosteutta ja lämpöä, joiden perusteella ne löytävät ihmisen. Hyönteiskarkotteet eivät siis tapa hyönteisiä, vaan nimensä mukaisesti ”karkottavat”.

Yleisimpiä tehoaineita ovat DEET (N,N-dietyyli-m-toluamidi), ikaridiini (hydroksietyyli-isobutyylipiperidiinikarboksylaatti) ja IR3535 (etyylibutyyliastyyliaminopropionaatti). Näiden tehoaineiden aiheuttamat allergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta tuotteet ärsyttävät voimakkaasti silmiä.

Tehoaineen lisäksi karkotteissa on myös muita aineita, joiden tarkoitus on laimentaa tehoainetta, auttaa iholle levittymisessä, säätää tehoaineen haihtumista ja imeytymistä sekä toimia hajusteena. Yksinkertaisimmillaan tuotekoostumus sisältää tehoaineen ja ohennusaineen, kuten alkoholi, jonka avulla tuote levittyy iholle helpommin.

Usein hyönteiskarkotteissa on ilmoitettu vain tehoaine, eikä välttämättä muita ainesosia ole mainittu pakkauksessa. Herkkäihoisen voi olla hankala päästä muun tuotteen koostumuksen jäljille. Tuotteissa voi kiinnittää huomiota ainakin hajusteisiin, sillä osa tuotteista sisältää hajusteita. Osassa pakkauksissa on taas mainittu, ettei karkote sisällä hajusteita.

Hyönteiskarkotetta kannattaa käyttää harkiten ja yleensä mahdollisimman pienelle alalle. Pitkäaikaista käyttöä laajoilla ihoalueilla ei suositella. Auringonpolttamalle, ärsyyntyneelle, tulehtuneelle tai vaurioituneelle iholle ei tule käyttää ollenkaan hyönteiskarkotteita. Käytön jälkeen, iho kannattaa pestä saippualla.

Vaatteiden suhteen on taas hyvä huomioida, että DEET -tehoainetta sisältävät tuotteet vaurioittavat joitakin materiaaleja kuten muoveja ja keinokuituja.

Aerosolikarkotteet joutuvat helposti hengitysteihin, joten astmaatikkojen kannattaa käyttää mieluummin muita kuin sumutettavia tuotteita. Myös savuvia ulkokarkotteita kannattaa välttää, jos huomaa niiden ärsyttävän hengitysteitä tai pahentavan astman oireita.

Vauvoille ei tule käyttää hyönteiskarkotteita. Kun valitsee lapselle hyönteiskarkotetta, kannattaa tutkia purkin käyttöohjeet huolellisesti ennen ostoa. Ikärajoitukset riippuvat tehoaineesta ja sen pitoisuudesta. Joitakin tuotteita ei saa käyttää lapsilla ollenkaan. Lasta kannattaa auttaa karkotteen levittämisessä, jottei karkotetta joudu suuhun tai silmiin.

Asiantuntijana käytetty myös Allergia-, iho- ja astmaliiton Anne Vuorenmaata.

Share

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Tari Haahtela ja allergian lyhyt historia

’Eläköön metsien mikrobit’ kokosi viime syksynä järjestöväen Helsinkiin muistelemaan yhtä merkittävää aikakautta Allergia- ja astmaliiton toiminnassa. Vuonna 1983 sai alkunsa internet, Helsingissä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat ja ympäristöministeriö aloitti toimintansa Suomessa. Neuvostoliitto myönsi presidentti Mauno Koivistolle Leninin kunniamerkin ja Michael Jackson esitteli moonwalk-tanssin. Myös Allergialiitto otti uusia askelia, kun Allergia-lehden päätoimittajan Klaus A. J. Järvisen saappaisiin astui dosentti Tari Haahtela.

Absurdi allergia, outo ja erikoinen

Kun ihminen oirehtii kasvin siitepölystä tai on kuolla maitotilkkaan, luonnonlukutaidossamme on jotakin perinpohjin pielessä.

Siitepölyseuranta käynnistyi Kaakkois-Suomessa

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti on aloittanut kevään siitepölyseurannan.