Kaunis rosoista huolimatta

Ihosairaus saattaa vaikuttaa voimakkaasti minäkuvaan, itsetuntoon ja kokemukseen omasta viehättävyydestä. Hyvät ihmissuhteet ja vertaistuki auttavat selviytymisessä. Psykoanalyytikko Elina Reenkola selittää haastattelussamme ihon ja itsetunnon yhteyttä.

TEKSTI MARJO HENTUNEN

Ihosairaus vaatii aina lääkärin ohjeistamaa oireenmukaista hoitoa. Tässä tutussa keskitytään siihen, miten ihosairaus vaikuttaa oireiden lisäksi muutoin elämänlaatuun.

Psykoanalyytikko Elina Reenkola pitää vastaanottoa Helsingin Töölössä. Hän kohtaa työssään myös ulkonäkönsä kanssa painivia. Reenkola on koulutukseltaan psykologi ja psykoanalyytikko, mutta hänellä on myös omakohtaista kokemusta ihosairauden tuomista murheista.

Atooppinen ihottuma puhkesi hänellä alle kouluikäisenä.

― Raavin voimakkaasti kutiavaa ihoani rikki ja se tulehtui pahasti. Kärsin myös villa-allergiasta ja tuohon aikaan käytettiin paljon villavaatteita, Elina Reenkola muistelee.

Kerran iho äityi niin pahaksi, että hän joutui viideksi viikoksi Allergiasairaalaan, joka sijaitsi tuolloin Lauttasaaressa. Siellä ihoa hoidettiin nestemäisellä, sinisellä lääkkeellä ja paksulla, tervantuoksuisella salvalla. Yöksi iho vuorattiin paksuihin kääreisiin ja kädet sidottiin sänkyyn raapimisen estämiseksi.

― Jälkeenpäin pidin itseäni rupikonnana, jota kukaan ei halua koskettaa. Atooppinen ihottuma oli kohdallani voimakkaasti tunneperäistä. Ihottumani on aina aktivoitunut suurissa elämänmuutoksissa, esimerkiksi silloin, kun aloitin oppikoulun ja pääsin Helsingin yliopistoon opiskelemaan psykologiaa. Ihoni kaipaa vieläkin paljon hoitoa ja rasvaamista.   


Tunteet menevät ihoon


Omat lapsuuden kokemukset olivat yksi tekijä, joka sai Elina Reenkolan kiinnostumaan tunteiden työstämisestä ja aloittamaan seitsemän vuoden psykoanalyysin. Hän kouluttautui lopulta itsekin psykoanalyytikoksi ja on kirjoittanut kirjoja vihasta, äidin ja tyttären välisistä suhteista sekä häpeästä.

― Joillakin iho on herkkä alue, toisilla vatsa. Psyykkisten tekijöiden tunnistaminen voi tuoda ymmärrystä oireisiin. Jokin tunne voi olla niin vaikea ja kipeä, ettei sitä pysty ilmaisemaan. Kun tunne tukahdutetaan, se tulee tavallaan kehosta läpi. Esimerkiksi ahdistus tai masennus voi ilmetä niin, että ihminen nyhtää ihoaan rikki ja ihosairaus syntyy sitä kautta.

Iho on tunteiden tulkki. Posket alkavat punoittaa häpeästä, mutta myös ihastuksesta ja innostuksesta, pelko vetää kalpeaksi ja jännittäminen saa ihon kananlihalle. Ihotuntemukset ovat yleismaailmallisia, samanlaisia kaikissa kulttuureissa.

Elina Reenkolan mukaan häpeä on tunne, joka ujuttaa lonkeronsa salakavalasti myös kehonkuvaan. Varsinkin naisilla häpeä ilmenee rumuuden ja kelpaamattomuuden kokemuksina. Häpeän juuret ovat varhaisessa vuorovaikutuksessa. Jos vanhemmat pitävät vauvaa ihanana ja suloisena, se suojaa häpeän kokemuksilta.

― Itsetunnon ja minuuden varhaisimmat alkiot syntyvät vanhemman ja vauvan ihokontaktista.  Kosketus taltioituu tunnemuistona vauvan aivoihin ja aktivoituu myöhemmin läheisissä ihmissuhteissa. Vauva nauttii valtavasti ihon sivelystä ja kylvetyksestä. Iho on raja ihmisen ja ulkomaailman välillä, se merkitsee myös erillisyyttä ja suojaa. Psykoanalyytikot puhuvat ihominästä.

Ihoreaktioita ei kuitenkaan koskaan pidä automaattisesti tulkita tunnereaktioiksi.

Ihosairaus ei myöskään ole vain esteettinen haitta. Se on usein myös kivulias ja kutiseva. Kuivaa ja hilseilevää ihoa joutuu rasvaamaan usein ja käyttämään mahdollisesti lääkitystä. Hoitaminen vaatii aikaa ja vaivaa. Kipu ja kutina nakertavat elämänlaatua, tekevät olon tukalaksi ja voivat viedä yöunet. Ihossa olevat rakkulat ja arvet voivat laskea itsetuntoa ja saada vetäytymään ihmisten seurasta. Joskus harvoin ihosairaus voi olla jopa henkeä uhkaava.

Elina Reenkola.


Vertaistukea


Joskus ihmiset voivat kommentoida toisen ihmisen ulkonäköä epähienosti. Yleensä arvostelun kohteeksi joutunut ihminen menee hämilleen ja sanat löytyvät vasta seuraavana päivänä.  

Usein sammakoita suustaan päästävä on itse joutunut nolauksen ja häpäisyn kohteeksi lapsena eikä ymmärrä, että se loukkaa.

― Osasta tulee häpeäherkkiä, toisista häpeätöksäyttelijöitä, jotka siirtävät häpeän toisen kannettavaksi. Oloa helpottaa ja itseä vahvistaa, jos pystyy jakamaan kokemuksen vaikka vertaisryhmässä tapaan, että nyt sekin tyyppi sanoi tällaista. Yhtä lailla jakaminen voi tapahtua läheisen ystävän tai kumppanin kanssa. Jos pystyy turvautumaan huumoriin, sekin auttaa.

Amerikkalaisissa lehdissä on paljon käsitelty ulkonäköön liittyvää häpäisyä, body shamingiä.  Nuorelle tai vaikeassa elämäntilanteessa olevalle se saattaa osua pahaan paikkaan. Ulkonäköön liittyvä ahdistus voi korostua erityisesti elämän käännekohdissa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi läheisten kuolemat, erot, sisarusten syntymät, oma sairastuminen, lapsilla toistuvat koulun vaihdot ja muutot sekä koulukiusaaminen. Toiset meistä ovat myös herkempiä kokemaan kaikenlaisia tunteita ja ahdistustakin. Teini-iässä, kun keho muuttuu ja mielessä myllertää, ihosairaus, esimerkiksi akne, saattaa tuntua erityisen kipeältä kokemukselta.   

― Kannustaminen vahvistaa. Lapselle ja nuorelle on tärkeää sanoittaa, että hän kelpaa juuri sellaisena. Kiinnostavat harrastukset ja hyvät ystävät tuovat iloa ja siirtävät huomiota pois ihosta ja ulkonäöstä. Asia, josta saa onnistumisen kokemuksia, voi olla pienikin.


Terapia vahvistaa minäkuvaa


Elina Reenkola ohjeistaa hakeutumaan ammattilaisen pakeille, jos ulkonäköön liittyvät asiat tuntuvat vaikeilta ja tuskallisilta, verottavat elämänlaatua ja työkykyä tai saavat vetäytymään omiin oloihin.

Myös Reenkolan vastaanotolla käy paljon ulkonäkönsä kanssa kipuilevia ihmisiä. Joku tuntee olevansa liian laiha, joku liian pyöreä tai muuten vain sopimaton. Myös todella kauniit naiset voivat kokea itsensä rumiksi. Miehetkin pohtivat ulkonäköään yhä enemmän. Sukupuoliroolit ovat muuttuneet joustavammiksi ja miehiltä melkein jo vaaditaan pientä androgyynisyyttä.  

― Työskentelyn edetessä usein kuitenkin paljastuu, että syvemmällä on hylkäämisen, haavoittuvuuden tai kelpaamattomuuden kokemuksia. Ulkonäkökysymykset ovat jäävuoren huippu.

Psykoterapiassa voi käydä omalla kustannuksellaan tai hakea siihen Kelan tukea, kunnalliselta puolelta psykoterapiaa ei saa. Kela voi myöntää kuntoutuspsykoterapiaa korkeintaan kolmeksi vuodeksi silloin, kun ihmisen työ- tai opiskelukyky on uhattuna. Psykoterapiassa käyntikertoja on useimmiten 1 – 3 kertaa viikossa, kesto vaihtelee yksilöllisesti. Pisimmillään se voi kestää vuosia.


Löydä sisältäsi kaunis sammakko


Näkyvä ihosairaus voi saada ihmisen välttelemään läheisiä ihmissuhteita. Syntymästä kuolemaan ihmisellä on tarve koskettaa ja tulla kosketetuksi. Kosketus rauhoittaa, lohduttaa ja rentouttaa, ihon sively tuo mielihyvää. Myös monet eläimet paijaavat ja sukivat toisiaan. Hyvä kumppani voi parantaa syntyneitä haavoja ja auttaa oman kehon hyväksymisessä.  

― Rakkaus on monin tavoin parasta lääkettä. Jos löytää kumppanin, joka arvostaa ja hyväksyy, voi saada korjaavia kokemuksia.   

Hän pitää positiivisena sitä, että nykyään muotikuvissa voi olla erikokoisia ja -ikäisiä malleja.  Kun ihanteet muuttuvat mediassa ja kulttuurissa, se heijastuu myös sisäisiin ihanteisiin. Syntyy uusia ihanteita.

― Olen käyttänyt sammakkoa metaforana häpeälle ja sille, että voisi hyväksyä sammakon itsessään. Että vaikka olen tällainen rupikonna, voisin siitä huolimatta kelvata ja tuntea itseni viehättäväksi. Jos pystyy laskemaan vaikeasta asiasta leikkiä, on jo voiton puolella.  

Elina Reenkola

  • Ammatti: Psykoanalyytikko, kirjailija.
  • Koulutus: Psykologi, filosofian maisteri. Helsingin yliopisto.
  • Työkokemus: Toiminut pitkään psykoanalyytikkona ja psykoanalyytikkojen kouluttajana. Nyt tekee työtä osa-aikaisesti. Kirjoittanut kirjoja häpeästä ja naisen aggressiosta.
  • Allergiat: Atooppinen ihottuma, joka oli pahimmillaan lapsena ja nuorena. Ihon rasvaaminen kuuluu rutiineihin. Kesällä ihoa hellivät aurinko ja merivesi.

 

 

Share

Keskustele ja kommentoi

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Petauspatjan suoja arvottiin Joensuuhun

Unihuolista unen huoltoon

Hyvin nukkuneena mieli on rauhallinen, kroppa rento ja ajatus kirkas. Eikä termi kauneusunet ole turha - levänneenä ihokin voi yleensä paremmin.

Allergiaviikko: Oikein otettu astmalääke kannattelee

Allergia-, iho- ja astmaliiton kampanjoimaa Allergiaviikkoa vietetään ensi viikolla. Nyt teemana on astman oikea hoito. Liiton kokemuksen mukaan astmaatikkojen lääkkeenottotekniikassa on usein puutteita.