Hajut ja tuoksut ärsyttävät monia

Teksti: Kimmo Saarinen, Juha Jantunen, Sanna Virtanen

Väestökysely paljasti, ettei tuoksuherkkyys ole mitätön ongelma.

- Olen kemikaaliallerginen ja monenlaiset hajut aiheuttavat oireita. Mistä voisin löytää tuoksuttomia tuotteita?, neuvontanumeroon soittanut aloittaa tutulla kaavalla.

Tuoksuihin ja hajuihin liittyvä yliherkkyys näyttäytyy monin tavoin. Bussissa kanssamatkustajan hajuvesi salpaa hengen, isoissa kaupoissa pesuaineosasto pitää kiertää kaukaa ja onpa joku luopunut päivätyöstäänkin hajuihin liittyvän oireilun takia.

Ongelma tunnistetaan myös terveydenhuollossa. Kun tuoksuva asiakas tulee vastaanotolle, hän aiheuttaa oireita niin henkilökunnalle kuin toisille odotustilassa oleville, kertoi eräs kyselyymme vastanneista lääkäreistä.

Miten yleistä tuoksuherkkyys on suomalaisessa väestössä, miten se vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun ja kohtaavatko terveydenhuollon ammattilaiset tuoksuherkkiä työssään? Liittomme otti selvää.

Joka kymmenes on tuoksuherkkä

Viime syksynä toteutettu kyselytutkimus kohdistettiin niin kansalaisille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Lääkäreiltä, hoitajilta ja apteekkihenkilökunnalta kertyi vastauksia lähes 1 300. Lopullinen väestöaineisto perustui 1 126 vastaajan tietoihin, kun astmaa sairastavat (13 %) rajattiin siitä pois. He oireilevat herkästi tuoksuherkän tavoin, vaikka oireet voivat liittyä astmaan.

Lähes joka kolmas vastaaja ilmoitti ainakin joskus oireilevansa tuoksuista tai hajuista. Heistä noin joka neljäs määriteltiin tuoksuherkäksi, joka oli joko hakenut apua vaivaan terveydenhuollosta, ollut poissa työ- tai opiskelupaikalta viimeisen puolen vuoden aikana tuoksujen takia tai joka koki tuoksuherkkyyden heikentävän merkittävästi elämänlaatuaan. Tuoksuherkkien osuus väestöotoksessa oli yhdeksän prosenttia.

Tuoksuherkkyys oli naisilla selvästi tavallisempaa kuin miehillä. Oireilevista naisista – joita oli melkein joka toinen (47 %) – tuoksuherkäksi luokiteltiin 14 %, kun miehistä oireilijoita oli 17 % ja tuoksuherkkien osuus 4 %. Tuoksuherkkiä oli eniten 60–69-vuotiaissa ja vähiten nuorimmassa ikäryhmässä (18–29-vuotiaat).

Tuoksuherkkyys miehillä ja naisilla sekä ikäluokittain.
Kuva on linkki suurempaan graafiin.

Oireita ja aiheuttajia

Tavallisimmat tuoksujen aiheuttamat oireet olivat nuha, päänsärky ja silmäoireet. Tuoksuherkät oireilivat voimakkaammin ja useammin kuin hajuista oireilevat yleensä. Nuha ja kutiseva nenä aiheuttivat erittäin voimakkaita oireita joka neljännelle tuoksuherkälle ja 15 prosentille kaikista hajuista ja tuoksuista oireileville.

Yhdeksän tuoksuherkkää kymmenestä sai oireita haju- ja partavesistä, tuoksukynttilöistä, hiuslakoista ja muista hiusten muotoilutuotteista sekä voimakkaasti tuoksuvista kukista. Voimakkaita oireita aiheuttivat varsinkin haju- ja partavedet.

Tuoksuherkät nimesivät julkisen liikenteen, ravintolat ja baarit sekä teatterit tyypillisimmiksi paikoiksi, joissa vähintään joka kymmenes saa lähes aina oireita. Enemmistöllä oireet loppuivat heti, kun oireita aiheuttanut tekijä poistui tai poistettiin.

Hoito ja vaikutus arkeen

Tutkimuksen perusteella tuoksuherkkyys vaikuttaa merkittävästi noin puolen miljoonan suomalaisen elämään.

Joka neljäs tuoksuherkkä koki oireilun aiheuttavan usein huolta ja ahdistusta. Tuoksuherkistä joka toinen oli ollut joskus pois työ- tai opiskelupaikasta tuoksuherkkyysoireiden takia. Joka kolmas kertoi välttelevänsä tietoisesti useita paikkoja ja tilanteita herkkyytensä takia. Joka viides koki tuoksuherkkyyden vaikuttavan erittäin paljon työhön tai opiskeluun, vapaa-aikaan kodin ulkopuolella ja henkiseen hyvinvointiin.

Hajuista ja tuoksuista kärsivät välttelivät yleisesti hajustettujen tuotteiden käyttöä tai pyysivät lähipiiriä vähentämään niiden käyttöä. Valtaosa tuoksuherkistä turvautui myös antihistamiinilääkitykseen. Noin kolmannes käytti oireisiin lisäksi särkylääkkeitä ja kortisonipohjaisia nenäsuihkeita.

Tuoksuherkkyysoireiden hoidosta, kuten lääkityksestä, välineistä ja paremmin soveltuvista tuotteista aiheutuvat ylimääräiset vuosikulut arvioitiin keskimäärin 104 euroksi. Vahvasti tuoksuherkillä kulut olivat lähes kaksinkertaiset (172 €). Näiden lukujen valossa tuoksuherkkyydestä koituvat lisäkustannukset voivat Suomessa nousta 150 miljoonaan euroon vuodessa.

Astmaa ja allergiaa sairastavat muita herkempiä

Kaksi kolmesta astmaa ja allergiaa sairastavista vastaajista ilmoitti olevansa myös tuoksuherkkiä. Tuoksuherkkyys oli noin kaksi kertaa yleisempää kuin muussa väestössä. Astmaa sairastavat saavat helposti hengitysoireita, koska tulehtunut ja turvonnut limakalvo on herkkä voimakkaille tuoksuille ja muille ärsykkeille.

Allergia-, iho- ja astmaliiton jäsenistölle tehtiin samoihin aikoihin toinen kysely, jonka lähes 2 000 vastaajasta peräti 80 % koki itsensä tuoksuherkäksi. Vastaajat olivat pääosin naisia ja allergiaa ja/tai astmaa sairastavia, mikä korosti herkkien osuutta. Kysely tuoksujen aiheuttamista ongelmista vetosi myös todennäköisimmin tuoksuherkkiin kuin oireettomiin.

Oirekuvaan liittyviin kysymyksiin jäsenet vastasivat samansuuntaisesti kuin väestökyselyssä. Valtaosalla tuoksuherkistä oireilu vaikutti ostokäyttäytymiseen ja kosmetiikka-, hygienia- ja pesutuotevalintoihin. 85 % vastanneista ilmoitti käyttävänsä hajusteettomia tuotteita.

Lisää tuoksuherkkyyskyselyistä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin verkkosivuilta: www.ekay.net/allergia/tuoksuherkkyys.

Tuoksuherkkyys on mutkikas juttu

Tuoksuherkkyyteen on viitattu monilla nimillä, kuten tuoksuyliherkkyys, monikemikaaliyliherkkyys, hajusteyliherkkyys, kemikaaliyliherkkyys ja kemikaaliherkistymä. Se kuuluu ympäristöyliherkkyyksien kirjavaan joukkoon, joiden mekanismia ei toistaiseksi tunneta. Tuoksuherkkyys ei ole allerginen reaktio, sillä allergeenit muodostavat allergisilla IgE-vasta-aineita. Tuoksuherkillä vasta-aineita ei ole. Tuoksuherkkyys ei myöskään ole sama kuin hajusteallergia, joka tarkoittaa kosmetiikan hajusteiden aiheuttamaa kosketusallergiaa iholla.

Suomessa tuoksuherkkyydelle on käytetty ympäristöyliherkkyyksien koodia R68.81 vuodesta 2014. Tämä luokitusnumero ei kuitenkaan oikeuta sosiaaliturvaan, vaikka pahimmillaan tuoksuherkkyyden oireet heikentävät elämänlaatua merkittävästi. Tuoksujen aiheuttamia oireita ovat mm. väsymys, hengenahdistus, pahoinvointi, päänsärky ja silmien kirvely. Oireet alkavat yleensä minuuteissa siitä, kun tuoksuyliherkkä on aistinut tuoksun. Oireet ovat todellisia, ja jo pienet kemikaalipitoisuudet ilmassa voivat aiheuttaa tuoksuherkälle oireita monessa elimessä.

Tuoksuherkkyyden esiintyvyyttä väestössä on vaikea arvioida luotettavasti, koska yhdenmukaiset lääketieteelliset kriteerit puuttuvat ja diagnosointiin ei ole olemassa objektiivisia mittareita – havainnot perustuvat yleensä potilaan itse kertomiin tietoihin. Diagnoosikriteerien hajanaisuus aiheuttaa merkittävän vaihtelun eri tutkimuksissa saatujen tulosten välille. Kalsin vuonna 2012 tekemän selvityksen perusteella monikemikaaliyliherkkyyden esiintyvyyden (vallitsevuus, prevalenssi) vaihteluväli on ollut itseraportoituna yleensä 10–20 % ja lääkärin diagnooseihin perustuen 0,2–6,3 %. Tuoksuherkkyyden on arvioitu yleistyneen viime vuosikymmeninä. Naisilla tuoksuherkkyyttä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin miehillä, ja lapsilla oireilu on harvinaisempaa kuin aikuisväestössä.

Terveydenhuollon ammattilaisten tuoksuherkkien kohtaamistiheys.
Kuva on linkki suurempaan graafiin.
Share

Kommentit

  • Eija 1 month ago

    Olen ollut tuoksuherkka suurimman osaa 40 vuotta, ja nyt 74-vuotiaana olen siina tilassa etta en sieda minkaanlaisia tuoksuja minkaanlaisista kemiallisista tuotteista, ja erityisesti pesu- ja huuhteluaineet ja , parfymoidut 'kauneustuotteet" ovat pahoja. Joka kymmenes Suomessa, olisiko n. 500 000 henkiloa, jos tutkimus pitaa paikkansa, on todella suuri pulma.

    En ole astmaatikko enka virallisesti allerginen millekaan. Olen jokin aikaa sitten palannut ulkomailta ja kokemukseni Suomen asuinnoista, liikkeista, linja-autoista, terveydenhoitotiloista, teattereista ja yms tiloista on erittain huono. Olen myos kaynyt tyopaikoilla joissa en voisi olla toissa. Uskon etta paremman tiedon puutteessa ilmanvaihtosysteemit eivat toimi tai niita ei kayteta tehokkaasti, tai ei pideta puhtaina, ja seurauksena on se etta sisatilojen ilmanlaatuun vaikuttavat ihmiset itse jotka kayttavat todella voimakkaita aineita. Ulkonakin olen jopa joutunut siirtymaan toiselle puolelle katua sen vuoksi.

    Missaan en ole nahnyt tiedotteita etta tiloissa ja tyopaikoilla ei saa kayttaa hajusteita, tai ei noudateta jos on.

    Pelkaan etta taman hetken nuorilla ei ole toivoa puhtaasta ilmasta tulevaisuudessa varsinkaan sisatiloissa jollei saada muutosta hajustekultturiin. Se pitaisi mielestani kyseenalaistaa, vaatia hajusteettomia tuotteita, tuoteselosteet kaikkiin kemiallisiin tuotteisiin, ja kaikkien ympristoa ja ihmisia herkistavien aineiden kayttoa rajoittaa. Tietaakseni monissa jokapaivaisissa tuotteissa on aineita jota voivat aiheuttaa jopa syopaa, muista haitoista puhumattakaan.

    Syyta tuskin loydetaan herkkyyteen lahiaikoina, mutta niinkuin laaketiedekin hoitaa paljon oireita eika syyta. Tehokasta valistusta tarvitaan, silla tata ei voi jattaa kaupan ja teollisuuden piikkiin, niilla ei varmasti ole kiinnostusta vahentaa tuotteita joita suurimmalta osalta ei edes tarvita, jolleivat asiakkaat vaadi muutosta.

    Kiitos, ja toivottavasti asioille tulee parannusta tulevaisuudessa.

Keskustele ja kommentoi

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

PEF-Mittari Varkauden seudun Allergia- ja astmayhdistyksen jäsenille

Varkauden seudun Allergia- ja Astmayhdistyksen nykyiset ja uudet jäsenet saavat lahjaksi PEF-mittarin. Muille kuin jäsenille yhdistys myy mittareita edulliseen hintaan Varkauden sairaalan ala-aulan Pikku Ruusu -kahviossa. Samassa rakennuksessa toimii keuhkosairauksien poliklinikka ja Varkauden Terveyskeskus.

Päivitä tietosi atooppisen ihottuman hoidosta

Keskiviikkona 28.9. kello 14 allergia- ja astmaneuvoja Marjo Tähtinen kertoo atooppisen ihon hoidosta Allergia- ja astmaliiton livelähetyksessä. Uusi Käypä Hoito -suositus on julkaistu - mitä atoopikon kannattaa niistä tietää? Mitkä ovat keskeisiä avainkohtia atooppisen ihon hoidossa?

Herkutellaan ystävänpäivänä!