Aurinkosuojavoiteiden salat

Ihosairauksien kannalta auringon säteilystä on sekä hyötyä että haittaa. Atooppisen ihon oireet voivat helpottua auringossa, mutta taas valoyliherkkyyttä, rosaceaa ja vitiligoa sairastavilla oireet saattavat pahentua.  UV-säteily altistaa myös ihosyövälle ja vanhentaa ihoa, joten ihon suojaaminen on aina tärkeää.

Mistä aurinkosuojavoide koostuu?

Aurinkosuojavoiteet sisältävät UV-suodattimia, joiden tehtävänä on estää haitallisen säteilyn pääsyä iholle. Kemialliset (orgaaniset) suodattimet imevät eli absorboivat UV-säteilyn itseensä, ja muuttavat sen turvalliseksi lämmöksi. Fysikaaliset (epäorgaaniset) suodattimet taas heijastavat, sirottavat ja absorboivat UV-säteilyä. Fysikaaliset sinkkioksidi ja titaanidioksidi voivat olla joko mikro- tai nanokokoisina partikkeleina. Jos tuote sisältää nanokokoisia partikkeleita, ainesosaluetteloon on aineen perään kirjoitettu: (nano).

Yleensä käytetään yhdistettynä useita eri UV-suodattimia, sillä mikään suodatin ei yksinään anna riittävää suojaa sekä UVA- että UVB-säteilyä vastaan. Usein voiteisiin on lisätty myös antioksidantteja, jotka estävät UV-säteilyn aiheuttamien vapaiden radikaalien syntymistä. Aurinkosuojavoiteet sisältävät myös aineita, jotka auttavat voiteen levittymisessä, hoitavat ihoa ja toimivat säilöntäaineina sekä hajusteina.

Korkean suojakertoimen sekä kattavan UV-suojan voiteisiin tarvitaan siis toisiaan täydentäviä aineita. Tällöin ainesosaluettelon pituus kasvaa, mutta teho paranee.

Miten valita aurinkosuojavoide?

Usein aurinkosuojavoiteissa käytetään yhdistettynä sekä kemiallisia että fysikaalisia suodattimia. Markkinoilta löytyy kuitenkin myös tuotteita, joissa on käytetty joko kemiallisia tai fysikaalisia.

Fysikaaliset mikrokokoiset (eli jos ei mainintaa ”nano”) suodattimet jättävät usein ihon hieman valkoiseksi. Ne ovat koostumukseltaan hieman tuhdimpia, sillä ne tekevät ihon pinnalle suojaavan kalvon. Toisaalta ne antavat suojan heti levittämisen jälkeen, eikä niiden tarvitse antaa imeytyä ihoon. Sen sijaan kemiallisten suodattimien on imeydyttävä ihoon ennen aurinkoon menemistä. Iholla ne ovat läpinäkyviä ja koostumukseltaan kevyempiä. Myös nanokokoiset fysikaaliset suodattimet ovat iholla läpinäkyviä, ja antavat nekin suojan heti.

Aurinkosuojavoiteiden eri ainesosat kuten hajusteet, alkoholi, säilöntäaineet ja UV-suodattimet voivat aiheuttaa ärsytys- tai allergiaoireita. Jos on herkistynyt kemiallisille suodattimille tai on erityisen herkkä iho, sopivan tuotteen löytää usein fysikaalisista suojista. Yleisimmin aurinkosuojavoiteiden aiheuttamat allergiat johtuvat kuitenkin muista voiteiden ainesosista kuin suodattimista, esimerkiksi hajusteista.

Hajusteet ovat merkittynä ainesosaluetteloon sanalla parfum tai aroma. Tämän lisäksi 26 allergisoivinta hajustetta on kirjattuna nimellään, mikäli lainsäädännössä määritellyt pitoisuusrajat ylittyvät. Allergiaportaali toimii apuna allergisille ja tuoksuyliherkille sopivien tuotteiden valinnassa.

Aurinkosuojavoidetta valittaessa on tärkeää kiinnittää huomiota voidepohjaan. Valitse aurinkosuojavoide niin kuin valitsisit ihovoiteenkin: kaipaako ihosi rasvaisempaa vai kevyempää voidetta?

Suojakerroin eli SPF

Suojakerroin eli SPF (Sun Protector Factor) kertoo tuotteen kyvystä estää UVB-säteilyn aiheuttamaa punoitusta eli palamista. SPF määritetään vertailemalla voideltua ja voitelematonta ihoa. Käytännössä se kertoo ajasta: kuinka monta kertaa kauemmin voit olla auringossa palamatta voiteen kanssa kuin ilman.  

Jos normaalisti ihosi palaa 10 minuutissa, SPF 30 kanssa voit olla auringossa 300 minuuttia eli 5h (10 min x 30 SPF = 300 min). Tämä vaatii kuitenkin paksun ja tasaisen kerroksen voidetta, eikä voide anna suojaa kaikelta säteilyltä. Maksimiaikaan ei siis kannata luottaa. SPF on ilmoitettu numerona tai sanallisesti: matala = 6 ja 10 SPF, keskitaso = 15, 20 ja 25 SPF, korkea = 30 ja 50 SPF, erittäin korkea = 50+ SPF.

UVA-suoja tulisi olla EU-komission suosituksen mukaan vähintään kolmasosa kyseisen tuotteen UVB-suojasta. Tämä suositus on toteutettu, kun UVA-merkki on ympyröity pakkauksessa.

Mikä auringonsuojavoide lapselle?

Lasten iho on ohuempi kuin aikuisten, joten se on alttiimpi haitalliselle säteilylle. Toistuva palaminen lapsena ja nuoruudessa lisää myöhemmällä iällä ihosyövän riskiä. Lapset kannattaa suojata ensisijaisesti varjolla ja vaatetuksella.

Vauvojen ihon suojamekanismit eivät ole vielä täysin kehittyneet, joten aurinkosuojavoiteita ei suositella käytettäväksi ollenkaan. Fysikaalisia suodattimia sisältävät voiteet ovat taas hyvä valinta pienille lapsille, sillä ne jäävät ihon pinnalle, ja harvemmin herkistävät.

Lapsille kannattaa valita nimenomaan lapsille suunniteltu tuote, sillä niissä on pyritty huomioimaan lapsen herkkä iho. Tuotteista on usein karsittu kemikaaleja, kuten hajusteita ja väriaineita.  Näissä voiteissa on yleensä myös korkea suojakerroin, ja ne ovat usein vedenkestäviä.

Vedenkestävyys tarkoittaa suojavoiteissa sitä, että 20 minuutin uimisen jälkeen on jäljellä vähintään 50 % suojatehosta. Vedenkestävä ei siis tarkoita, että alkuperäinen suojateho säilyisi vedessä. Muista siis lisätä voidetta uinnin jälkeen.

Jos ei kuitenkaan ole saatavilla lapsille tarkoitettua suojavoidetta, mikä tahansa suojavoidetta voi käyttää. Tärkeintä on, ettei iho pääse palamaan.

Mitä otettava huomioon käytössä?

Usein aurinkorasvat kulkevat mukanamme reissuissa. Jos ne ovat pitkiä aikoja auringossa tai jäätyvät, ne eivät välttämättä enää suojaa säteilyltä, ja voivat ärsyttää ihoa. Kaapin perältä löytyvä edelliskesäinen aurinkosuojavoide onkin yleensä syytä korvata uudella.

  • Tarkista, että tuotteessa on sekä UVA- että UVB-suoja.
  • Levitä voide 30 min ennen ulos menoa, ja lisää voidetta parin tunnin välein.
  • Levitä paksu kerros, muuten suojakerroin jää ilmoitettua pienemmäksi. 
  • Käytä normaalikokoiselle aikuiselle koko vartaloon 30-60 ml (2-4 rkl) voidetta.
  • Uinnin, hikoilun ja ihon kuivaamisen jälkeen lisää voidetta, sillä suojateho ei enää ole alkuperäinen.

Aurinkosuojavoide kannattaa pestä pesuaineella huolellisesti iltaisin pois, sillä muuten ne voivat ärsyttää ihoa.

 

Share

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Tari Haahtela ja allergian lyhyt historia

’Eläköön metsien mikrobit’ kokosi viime syksynä järjestöväen Helsinkiin muistelemaan yhtä merkittävää aikakautta Allergia- ja astmaliiton toiminnassa. Vuonna 1983 sai alkunsa internet, Helsingissä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat ja ympäristöministeriö aloitti toimintansa Suomessa. Neuvostoliitto myönsi presidentti Mauno Koivistolle Leninin kunniamerkin ja Michael Jackson esitteli moonwalk-tanssin. Myös Allergialiitto otti uusia askelia, kun Allergia-lehden päätoimittajan Klaus A. J. Järvisen saappaisiin astui dosentti Tari Haahtela.

Absurdi allergia, outo ja erikoinen

Kun ihminen oirehtii kasvin siitepölystä tai on kuolla maitotilkkaan, luonnonlukutaidossamme on jotakin perinpohjin pielessä.

Siitepölyseuranta käynnistyi Kaakkois-Suomessa

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti on aloittanut kevään siitepölyseurannan.