Allergiset raivaavat tietä uuteen järjestykseen

Viime vuosina on kertynyt vankkaa tutkimustietoa siitä, että kaupungistuneiden väestöjen elintavat ja ympäristö ovat muuttuneet tavalla, joka on yksipuolistanut ihmisen mikrobistoa ja heikentänyt vastustuskykyä. Kansanterveyttä voidaan edistää tukemalla erityisesti lasten ja ikääntyneiden yhteyttä luontoon. Tutkimustieto on kuitenkin niin uutta, että merkittäviä toimenpideohjelmia tiedon soveltamiseksi käytäntöön ei ole vielä missään toteutettu. Kansallinen allergiaohjelma on jo osin soveltanut uutta ajattelua ja on ollut rohkaisevaa nähdä, että niin terveydenhuollon ammattilaiset kuin suuri yleisö ovat ottaneet uudet viestit hyvin vastaan. ”Kaiken välttelystä” on siirrytty miettimään, miten elimistön sietokykyä, immuunijärjestelmää voidaan tasapainottaa ja vahvistaa arjen keinoin.

Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luonnonvarakeskus (Luke), Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN), Kansallinen allergiaohjelma ja WWF ovat suunnitelleet varhaiskasvatukseen toimintamallin, jossa vahvistetaan kasvispainotteista ruokavaliota, minimoidaan ruokahävikki, liikutaan päivittäin ulkona ja tarjotaan monipuolisia luontokontakteja. Malli luo perustan lasten hyvinvoinnille, vahvan vastustuskyvyn kehittymiselle sekä elinikäiselle oppimiselle. Arjen toiminnot toteutetaan varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelun ammattilaisten ja kotien tiiviinä yhteistyönä. Kokeilu- ja tutkimusvaiheen jälkeen toimintamalli käynnistetään koko Suomessa tavoitteena luoda Luontoaskel-päiväkotiverkosto. Toiminnan levittämisestä vastaavat Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä ministeriöiden, kuntien, maakunnallisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Luontoaskel hyvinvointiin -toimintamalli rakentaa Suomesta kestävän kehityksen mallimaata, jossa terveyttä ja kestävää kehitystä edistävät toimet toteutuvat luontevana osana lasten ja lapsiperheiden arkea.  

Hanke on uraauurtava niin Suomessa kuin kansainvälisesti ja tuottaa tärkeää tietoa päätösten pohjaksi ja käytäntöjen muuttamiseksi. Toimintamallissa yhdistyy moni kehityssuunta; kansanterveyden uudet strategiat, luonnonvarojen säästö, kiertotalouden innovatiiviset käytännöt, luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen, kaupunkisuunnittelun muuttuvat näkökulmat (kaupunkiviljely, kierrätys, kompostointi ym.) ja ihmisten liikkumistapojen kehitys. Hanke tuottaa myös tärkeää tietoa varhaiskasvatuksen, ruokaympäristön kuin joukkoruokailun tarpeisiin.

Väestön toimintakyvyn ja terveyden kannalta pitkäaikaisinta hyötyä on odotettavissa juuri varhaiskasvatuksen käytäntöjen kehittämisestä. Tiedämme, että varhaiset ruokatottumukset ja muut elintavat heijastuvat koko elinkaaren varrelle. Suomi voi tarjota lapsille terveen kasvuympäristön, säästää samalla luonnonvaroja ja luoda uudenlaista kestävän kehityksen mallia. Liittomme tulee varmasti olemaan tavalla tai toisella mukana hankkeessa, jota aluksi rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto (SITRA). On upeaa, että Kansallinen allergiaohjelma saa sellaista jatkoa, joka tukee allergiaterveyttä niin kauas kuin silmä siintää! Allerginen kansa tukee hanketta ja on siinä riemumielin mukana.

Tari Haahtela, professori emeritus

Heli Kuusipalo, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Suvi Virtanen, professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Share

Keskustele ja kommentoi

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Pääkirjoitus 1/2017 Yhdessä uuteen vuoteen

Uusi vuosi on aina uuden alku. Vuonna 2017 totisesti puhaltavat uudet tuulet, sillä tänä vuonna elämme kokonaan uudessa järjestössä. Allergia- ja astmaliiton ja Iholiiton jäsenyhdistykset tekivät marraskuussa historiallisen päätöksen: Allergia- ja astmaliitto sekä Iholiitto yhdistyivät yhdeksi liitoksi.

Pääkirjoitus 2/2017: Uudet kouluruokailusuositukset käyttöön

Uudet kouluruokailusuositukset, ”Syödään ja opitaan yhdessä”, julkaistiin helmikuussa 2017.

Pääkirjoitus 3/2017: Miten valita sopivin terveysasema?