Allergiaohjelma tuotti tulosta, väestötasolla vielä työsarkaa

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti kysyi, minkälaisia muutoksia terveydenhuollon ja väestön allergia-asenteissa ja osaamisessa on tapahtunut vuosikymmenen aikana?

Teksti: Kimmo Saarinen, tutkimusjohtaja, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti & Juha Jantunen, tutkija, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti
 

Vuonna 2007 julkaistiin kansallisen allergiatyöryhmän selvitys ”Sietokyky ja sen parantaminen allergiassa”. Sen mukaan ”allergeenien välttäminen kokonaan on lähes mahdotonta ja allergiasaneerauksen hyöty on kyseenalaistettu useissa meta-analyyseissä, joten jokseenkin ainoa keino ehkäistä atooppisia sairauksia on lisätä väestön kykyä sietää ympäristön allergeeneja.

Allergiaohjelma 2008‒2018 lähti rohkeasti ohjaamaan sekä terveydenhuoltoa että väestöä kohti parempaa sietokykyä. Keskeisenä teemana oli allergiaterveys: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi allergiasta huolimatta.

Ohjelma nojasi vankasti uuteen tutkimustietoon ja siitä kiteytyneeseen allergian biodiversiteettihypoteesiin, jonka mukaan yhteys monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihon, suoliston ja hengitysteiden mikrobistoa, vahvistaa immuunijärjestelmää ja mahdollisesti suojaa allergialta. Allergiaohjelma käytännössä testasi hypoteesin pitävyyttä kääntämällä välttöstrategian sietostrategiaksi ja kysymällä, miten voimme vahvistaa niin yksilön kuin väestön immunologista toleranssia?



Luontoaskel oli Kansallisen allergiaohjelman keskeisimpiä termejä – tarvitsemme ”puhdasta likaa”!

 

Lupaavia tuloksia

Ohjelmaa toteutettiin kevyellä organisaatiolla ja kahdella päärintamalla. Filha ry järjesti ympäri Suomen liki 400 koulutustilaisuutta, joihin osallistui lähes 24 000 lääkäriä, sairaanhoitajaa, terveydenhoitajaa ja muita terveydenhuollon ammattilaisia. Terveydenhuoltoa päivitettiin paikan päällä ilman voimavarojen lisäyksiä, mutta potilasjärjestöjen ohjaamaan väestöviestintään saatiin projektirahoitusta. Järjestöt tavoittelivat koko väestöä kampanjoimalla netissä ja radiossa, tekemällä julkaisuja, julisteita ja oppaita sekä mainostamalla verkossa. Seurannan perusteella sanoma levisi, sillä viestintätoimet tavoittivat noin 2,3 miljoonaa suomalaista.

Allergiaohjelman tuloksista kerrottiin syyskuussa Lääkärilehdessä (SLL 36/2020). Keskeisimmät tavoitteet ja tulokset on koottu oheiseen laatikkoon. Määrälliset tavoitteet pääosin saavutettiin, esimerkiksi allergiset ammattitaudit vähenivät, allergiatestaamisen laatu parani ja allergiaan liittyvät kustannukset pienenivät. Koska allergiaohjelma oli tosielämän seurantatietoon perustuva hanke, jossa kaikki suomalaiset olivat mukana ilman poissulkukriteerejä tai vertailuväestöjä, käytännössä on vaikea sanoa, mitkä muutokset ovat ohjelman ansiota ja mitä olisi tapahtunut muutenkin. Kansainvälisesti vastaavaa ohjelmaa ei ole muualla toteutettu, joten vertailukohteitakaan ei ole. Ainakin allergiadieettien määrissä ja allergiaan liittyvien kustannusten laskussa ohjelmalla oli hyvinkin merkittävä vaikutus.

Myös ammattihenkilöstölle tehdyt kyselyt kertoivat muutoksista niin asenteissa kuin osaamisessa, mikä heijastui hoitovarmuutena ja medikalisaation vähenemisenä. Väestötasolla sen sijaan otettiin vasta haparoivia alkuaskelia uuteen suuntaan.




Terveydenhuollon ammattilaiset tietävät: raskaana olevan tai imettävän ei tarvitse välttää mitään, jos haluaa ennaltaehkäistä allergiaa.
 

Ammattihenkilöstön kertomaa

Terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kolme kyselyä, joista ensimmäinen heti ohjelman alkuvaiheen koulutustilaisuuksien yhteydessä vuosina 2008 ja 2009. Tuolloin 21 % vastaajista ei ollut osallistunut kertaakaan allergia- tai astmakoulutukseen edellisen vuoden aikana; vuonna 2018 luku oli enää 4 %. Lähes joka kolmas vastaaja oli ehtinyt osallistua allergiaohjelman koulutuksiin 4–9 kertaa.

Ammattilaiset ottivat ohjelman pääviestit alusta lähtien hyvin vastaan ja niiden kannatus vain vahvistui vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi ”Asennoidu allergiaan uudella tavalla. Älä vältä allergeeneja turhaan” sai perinteisellä kouluarvosanalla täyden kympin joka neljänneltä (26 %) vastaajalta vuonna 2008 ja kymmenen vuotta myöhemmin jo joka toiselta (51 %) vastaajalta.

Vähintään joka toinen lääkäri ja hoitaja totesi koulutuksen muuttaneen jollakin tavalla ajattelu- tai toimintatapoja työssä. Esimerkiksi vuonna 2008 joka neljäs (25 %) käytti vielä allergian omahoidon ohjauksessa luetteloa ns. yleisesti allergisoivista ruoka-aineista. Vuonna 2018 ruoka-aineiden välttämistä allergian ennaltaehkäisemiseksi suositeltiin raskaana oleville tai imettäville selvästi harvemmin (3 %) kuin ohjelman alkaessa (15 %).

Peräti 86 % vastaajista totesi omalla alueellaan tehdyn aktiivista työtä koulujen ja varhaiskasvatuksen aiheettomien allergiadieettien purkamiseksi. Ruokarajoitusten voimakas lasku monilla paikkakunnilla viesti sanomalla olleen myös katetta. Allergiaohjelman koostamista 12 hoito-ohjeesta terveydenhuolto oli omaksunut aktiivisimpaan käyttöön ”Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito lapsilla”.

Keväällä 2018 ohjelman loppuvaiheissa tehdyillä kyselyillä selvitettiin myös, olivatko ammattihenkilöt huomanneet muutoksia asiakkaidensa asenteissa ja suhtautumisessa allergiaan. Onko potilaiden tai lasten vanhempien huoli allergiasta muuttunut? 53 % vastanneista arvioi allergioiden kanssa pärjättävän nyt paremmin ja vain 15 % epäili allergiaan liittyvien ongelmien lisääntyneen. Potilaiden tai lasten vanhempien arvioitiin myös pääsääntöisesti suhtautuvan myönteisesti allergiaohjelman tuomiin ohjeisiin ja muutoksiin.
 


Näissä väittämissä kolme neljästä oli oikeilla jäljillä: luonto suojaa allergialta, mutta ruokia välttelemällä ei voi ennaltaehkäistä allergiaa.
 

Väestö hitaasti perässä

Kun allergiaohjelman koko väestölle suunnattua viestintähanketta viriteltiin alkuvuodesta 2011, ensimmäiseksi kartoitettiin allergisten keskuudessa vallitsevaa ilmapiiriä, tietoja ja asenteita (AIA 4/2011). Keväällä 2015 samassa verkkofoorumissa uusitun kyselyn tulokset paljastivat, etteivät allergioiden aiheuttamat rajoitukset olleet vähentyneet (AIA 4/2015). Päinvastoin allergia rajoitti yhä laajemmin varsinkin ulkoilussa ja liikkumisessa sekä syömisessä ja ruoan hankinnassa. Stressiä ja ahdistuneisuutta allergiat aiheuttivat joka kymmenennelle vastaajalle.

Tuorein allergiaselvitys tehtiin viime vuonna. Success Clinicin toteuttaman väestökyselyn tulokset olivat harmillisen samankaltaisia kuin aiemmissa selvityksissä. Edelleen joka neljäs joutui ottamaan allergian huomioon ympärivuotisesti ja rajoitukset vaikkapa ulkoilussa ja liikkumisessa olivat ennallaan. Stressiä allergiasta kokeneiden osuus oli jopa kaksinkertaistunut (22 %), mikä saattoi osin johtua erilaisesta vastaajafoorumista.

Allergia-asenteissa ja -tiedoissa on edelleen paljon parannettavaa. Esimerkiksi elintason nousu ja kaupungistuminen ymmärretään allergian taustalla heikosti: kun vuonna 2011 näin arvioi 49 % ja vuonna 2015 vielä 46 % vastanneista, vuonna 2019 enää 38 % vastaajista oli samaa mieltä. Lähes joka kolmas oli jopa sitä mieltä, ettei allergialta voi suojautua! Allergiaohjelma jäi myös nimenä etäiseksi, sillä liki kolme neljästä ei ollut kuullut siitä tai pannut ohjelmaa merkille kymmenen vuoden aikana.

Allergisen väestön ohjaaminen ja kannustaminen jatkuu siis tulevinakin vuosina. Onneksi allergisten sairauksien aiheuttama yhteiskunnallinen taakka on sentään keventynyt, joten allergiaohjelman malli voisi hyvinkin toimia torjuttaessa myös muita tarttumattomia tulehdustauteja kuten diabetesta tai keliakiaa.
 


Allergisesta kansasta yli 90 % oli sitä mieltä, että allerginen voi elää täysipainoista elämää allergiasta huolimatta!

 

Kansallisen allergiaohjelman 2008-2018 tavoitteet, mittarit ja tulokset tiivistettynä:

1. Ehkäistään allergiaoireiden kehittymistä: Astman ja allergian esiintyvyys vähenee 20 % > Esiintyvyyden nousu on pysähtynyt.

2. Lisätään väestön sietokykyä allergeeneille: Lasten ruoka-allergiadieetit vähenevät 50 % > Dieetit vähenivät koko maan päiväkodeissa ja kouluissa noin puoleen.

3. Parannetaan allergian diagnostiikkaa: Kaikki potilaat testataan sertifioiduissa testauskeskuksissa > Arviolta 90 % potilaista testataan em. keskuksissa.

4. Vähennetään työperäisiä allergioita: Työperäiset allergiat vähenevät 50 % > Ammattitautina hyväksytyt allergiat vähenivät 45 %.

5. Käytetään voimavaroja vaikeaan allergiaan ja pahenemisvaiheiden estämiseen: Astmasta johtuvat ensiapukäynnit sairaaloissa vähenevät 40 % > Astman ensiapukäynnit vähenivät 6 %, alle 15-vuotiailla 53 %. Äkillisten allergisten reaktioiden aiheuttamat päivystyskäynnit ovat kasvussa.

6. Vähennetään allergian aiheuttamia kustannuksia: Allergian kustannukset vähenevät 20 % > Allergian aiheuttamat terveydenhuollon kustannukset ja työkyvyttömyyden kustannukset vähenivät 200 miljoonaa euroa eli 30 % vuoteen 2007 verrattuna.

Share

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

Tari Haahtela ja allergian lyhyt historia

’Eläköön metsien mikrobit’ kokosi viime syksynä järjestöväen Helsinkiin muistelemaan yhtä merkittävää aikakautta Allergia- ja astmaliiton toiminnassa. Vuonna 1983 sai alkunsa internet, Helsingissä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat ja ympäristöministeriö aloitti toimintansa Suomessa. Neuvostoliitto myönsi presidentti Mauno Koivistolle Leninin kunniamerkin ja Michael Jackson esitteli moonwalk-tanssin. Myös Allergialiitto otti uusia askelia, kun Allergia-lehden päätoimittajan Klaus A. J. Järvisen saappaisiin astui dosentti Tari Haahtela.

Absurdi allergia, outo ja erikoinen

Kun ihminen oirehtii kasvin siitepölystä tai on kuolla maitotilkkaan, luonnonlukutaidossamme on jotakin perinpohjin pielessä.

Siitepölyseuranta käynnistyi Kaakkois-Suomessa

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti on aloittanut kevään siitepölyseurannan.